tiistai 29. tammikuuta 2008

Ullakkotunnelmaa

Vanhana ylimpien kerrosten asukkina suorastaan häkellyin The Cool Hunterin ullakkokoosteesta. Kuinka paljon voikaan ylimmän kerroksen ahtaissa tiloissa olla tunnelmaa! Minulle viihtyvyyden edellytyksenä ei ole koskaan ollut suuri ja avara koti. Pidän tiiviistä, minimoidusta asumistavasta, jossa jokaisella tavaralla on tarkoituksensa, unohtamatta tietenkään silmän iloksi tarkoitettuja esineitä.

Cool Hunterin ullakoista minua miellyttää eniten puuntäyteinen vinokaton suojiin rakennettu makuuhuone. Vaikka huone onkin vain osa isompaa asuntoa jo pelkkä ullakkotila riittäisi mainiosti yhden ihmisen asuintarpeisiin. Olen viimeisen kolmen vuoden aikana tykästynyt vanhoihin tavaroihin, tummaan puuhun, rautaan ja talonpoikaistyyliin. Kuitenkaan Cool Hunterin kärkikuvana toimiva valko-oranssi futuristinen ullakkoasunto ei jättänyt minua kylmäksi. Värit toimivat yhteen ja moderni ulkoasu on viety huolella loppuun ilman sortumista tieteiselokuvamaisiin huippumuotoiltuihin sisustuselementteihin.

Miksi sitten ylin kerros? Mikään asuinkokemus ei ole vielä voittanut kesän hiostavan kuumia ukkospäiviä riihimäkeläisen kerrostalon kattohuoneiston parvekkeella. Näkymät kantoivat yli koko pienen kaupungin ja lämmin vesi tihkui raikkaana alas taivaalta. Etäämmällä näkyi kuinka pilvet roikkuivat vetelästi maan yläpuolella kaatosateen merkkinä. Omalla parvekkeella pystyi samalla nauttimaan maailman parhaasta kahvihetkestä oman asunnon suojissa. Viereisessä kuvassa oleva valoilmiö on myös peruja silloisen parvekkeeni näkymistä.