maanantai 28. joulukuuta 2009

Nicky-kravattisolmu

Olkoon tässä vaikka vinkki ensi viikon uudenvuodenkemuihin kaikille miehille. Koittakaa perinteisen four-in-handin sijasta ainakin itselleni uutena tuttavuutena Thomas Finkin kirjasta Miehenä olemisen taito tullutta Nicky-kravattisolmua. Four-in-handista ja niin ikään suositusta Windsorista poiketen Nickyn alkuasetelmassa kravatti on kaulassa pohjapuoli ylöspäin. Solmu on kuitenkin Windsoria helpompi ja nopeasti ulkoakin opittavissa. Hyvät ohjeet Nicky-kravattisolmun tekemiseen ja moneen muuhunkin kravattisolmuun löytyy To Tie A Tie -sivustolta.

maanantai 21. joulukuuta 2009

Julkinen liikenne on kallis harrastus

Pääsin menneellä viikolla käymään Hämeenlinnassa ja alkuperäisestä suunnitelmastani poiketen pääsin tekemään matkan valtion rautateitä pitkin. Matka oli toki mukava jäisiä asemalaitureita ja myöhästeleviä junia lukuun ottamatta, mutta kalliiksi tämä lysti koitui. Yhden aikuisen junaliput Tampereelta Hämeenlinnaan ja takaisin Intercity-junassa maksoivat hulppeat 32,80 euroa. Hintaan sisältyivät pakolliset lasten parkumiset ja pahanhajuisessa Hämeenlinnan rautatieaseman hallissa istuskelu ja juna, joka puksuttaa edelleen eteenpäin ilman langatonta verkkoyhteyttä. Linja-automatkat Tampereen rautatieasemalle maksoivat TKL:n nykytaksan mukaan viisi euroa.

Vertailun vuoksi olisin hoitanut kyseisen matkan ovelta ovelle omalla talvisäässä yli 10 litraa sadalle kilometrille kuluttavalla mukavalla ja lämpimällä autollani noin 22 euron polttoainekuluilla. Autossa tietysti on laskettava mukaan muutkin ylläpitokulut, kuten vakuutukset, katsastusmaksut renkaiden kuluminen, moottorin kuluminen, lasinpesunesteet ja farkkuja vasten kuluvan nahkaistuimen huoltokulut. Kuitenkin tällä noin 170 kilometrin matkalla olisi jäänyt auton juokseviin kuluihin polttoainelaskun jälkeenkin käytettäväksi noin 15 euroa.

Toisena esimerkkinä voidaan ottaa kertalippujen hinnat Tampereen sisäisessä linja-autoliikenteessä. Linja-autovuoroja toki menee hienosti jokaiseen ilmansuuntaan, jopa tänne perimmäiselle syrjäseudulle saapuu auto noin puolen tunnin välein. Ammattialkoholistien, sekopäiden, päiväkotiryhmien ja kovaäänisten peruskoululaisten joukossa matkustamisharrastuksella on siis kertahintaa 2,5 euroa. Täältä kaupungin reunalta matkaa keskustaan on noin 12 kilometriä, joka on melkoisesti. Työpäivässä 24 kilometrin matkaan kuluu rahaa viisi euroa ilman kuukausikorttialennuksia. Jälleen talvikulutuksenkin laskemalla omalla autolla samalle matkalle kertyy polttoainekuluja vain noin 3,10 euroa. Julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen vaatii siis todellista harrastuneisuutta, jotta se olisi missään määrin edullisempaa saati mukavampaa kuin omalla autolla liikkuminen. Eikä autoilukaan sentään mitään halpaa lystiä ole.

lauantai 19. joulukuuta 2009

Perinteinen joulukakku

Oman jouluni makeisiin herkkuihin ovat perinteisesti kuuluneet joulutortut, piparit ja suklaa. Avomieheni oli kuitenkin saanut töissä palan hedelmäkakkua, ja esitti toiveen sellaisen leipomisesta kotonakin. Siispä reseptin hakuun.

Kysyin ensin (niin kuin aina) neuvoa äidiltäni. Hän kehotti valitsemaan sellaisen reseptin, jossa kakun paistoaika on tarpeeksi pitkä ja lämpötila matala, jotta kakku paistuisi oikeanlaiseksi. Sellaista koitin etsiä ensin internetistä, jossa olikin monenlaisia tarjolla, mutta päädyin sitten lopulta kuitenkin Hyvää ruokahalua -kirjasta löytyneeseen ohjeeseen. Hyvää ruokahalua -kirja on leivontakirja, joka on koottu Suuren Suomalaisen Kirjakerhon jäsenten lähettämistä resepteistä, joten niitä ainakin luultavasti on testattu myös ihan tavallisissa kotikeittiöissä.

Taikinan tekeminen oli suhteellisen helppoa, paitsi että lopulta se alkoi olemaan jo niin paksua, että sekoittaminen kävi vaivalloiseksi. Itse käytin kakkuun cocktail-kirsikoiden lisäksi kultaisia rusinoita ja sukaattia. Kakku paistui uunissa n. tunnin ja 20 minuuttia ja irtosi vuuasta helposti. Maku oli kuulemma oikeanlainen, itse en voi sietää cocktail-kirsikoiden makua, joten maistelin kakkua vain hiukan reunasta. Kaunis siitä ainakin tuli, jos ei muuta!


Perinteinen joulukakku

250 g voita tai margariinia
2 1/2 dl sokeria
4 isoa kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl kirsikkamehua (käytin kirsikkapurkissa ollutta lientä)
1 prk (n. 200 g) cocktail-kirsikoita sokeriliemessä
2 dl rusinoita
100 g mantelirouhetta
(1 dl sukaattia, leikattuja aprikooseja tms.)

Voitele ja korppujauhota suuri rengasvuoka (n. 2 l).

Hiero pehmeä rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen ja vatkaa hyvin välillä. Hämmennä taikinaan jauho-leivinjauheseosta juoksettumisen välttämiseksi ja lopuksi kaikki jauhot. Mausta taikina kirsikkamehulla ja sekoita taikinaan lopuksi jauhoissa pyöritellyt kirsikat, rusinat ja mantelirouhe. Kaada taikina vuokaan.

Kypsennä kakkua 160 asteessa reilu tunti. Tarkista kakun kypsyys. Anna kakun jäähtyä hetken vuoassa, irrota sitten vuoasta ja kumoa jäähtymään.

Kakku säilyy hyvin ja sen rakennetta ja makua voi muuttaa lisäämällä suluissa olevia aineita.

(Resepti: Hyvää ruokahalua - toimittanut Anna-Maija Tanttu)

Tässä vielä jouluinen tervehdys kaikille lukijoille: amaryllis on puhjennut kauniisti kukkimaan.

perjantai 18. joulukuuta 2009

Joulun parhaat lahjat miehelle #2

Jouluaattoon on aikaa enää muutama päivä. Viime hetkellä lahjaostoksille heränneet ruuhkauttavat tavaratalojen rullaportaita tulevanakin viikonloppuna etsien lahjaa vailla pienintäkään ajatusta siitä, mitä oikeasti on etsimässä. Tässä tuleekin hieman viime hetken apua marketeista lahjoja hakeville. Olen tällä kerralla listannut lahjaideat liikkeittäin, sillä erilaisia pieniä lahjoja voi löytyä useampiakin saman katon alta.

Prisma - Etenkin pienellä budjetilla eläville opiskelijoille ja yksinasuville miehille oiva lahja on ruoanlaittoa helpottava Arabian reilun kahden litran kokoinen Kokki-pata. Konepesun ja mikroaaltouunin kestävässä padassa syntyvät halvat ja hyvät pataruoat myös vieraiden tai useamman päivän tarpeiksi kerralla. Kokki-padan oheen voi lahjapakettiin laittaa vielä hyvin säilyviä ruoka-aineita kuten riisipaketin tai muutaman hernesoppatölkin. Kokin hinta Prismassa on 39,90 euroa.

Me miehet emme välttämättä aina ole parhaita kiinnittämään huomiota kodin turvallisuuteen. Niinpä perushuolettomalle lahjansaajalle voi pakata pukinkonttiin 6,90 euron hintaisen Fire Sentry Micro -palovaroittimen tai kaksi sekä etenkin keittiön pikku flambeeraus-katastrofien varalle sopivan 12,90 euroa maksavan sammutuspeitteen.

Clas Ohlson - Ruotsalaisesta sekatavarakaupasta voi löytää pakkasherkälle polkupyöräilijälle lahjaksi lampaanvillaisen satulasuojan vajaalla yhdeksällä eurolla ja muuten vain pakkasista pitämättömälle kuuden euron hintaisen lämpöpussin, jonka luvataan pysyvän 50-asteisena jopa kuuden tunnin ajan. Tällaiset taskuihin, niin eivät sormet palellu kirpeimmässäkään pakkassäässä. Toki nämä voi yhdistää ja laittaa lämpöpussin polkupyörän satulasuojan ja satulan väliin takamusta lämmittämään.

Parturikulujen säästämiseen Clas Ohlsonilla on tarjota 49,90 euroa maksavaa Remingtonin HC363C-kotiparturikonetta, jossa leikkuuteriä löytyy kuusi mittavälillä 3-25 millimetriä. Kotiparturilaitetta hankittaessa tärkeää onkin juuri se, että leikkuupäät sallivat myös nuo yli kaksisenttiset leikkaukset, jolloin jokainen kotiparturointi ei johda automaattisesti militaristikampaukseen. Itse olen käyttänyt viimeisen kolmen vuoden ajan Philipsin kotiparturia ja säästänyt muutaman kympin laitteella tähän mennessä noin 700 euroa. Pienellä harjoittelulla ja kahden peilin avulla parturoinnin voi tehdä ilman apua itsekin, eikä tällöinkään tarvitse tyytyä rumaan tasapitkään lopputulokseen kun opettelee tekemään ohjausterien mittaa vaihtamalla tasaisesti kohti päälakea pitenevän kampauksen.

Hong Kong - Kuntoiluharrastuksesta haaveilevalle ystävälle pakataan pukinkonttiin Hong Kongista kotiharjoitteluun hyvin riittävän, 25 kiloon asti levytettävän 25 euron hintaisen käsipainotangon lisäksi kolmen euron hyppynaru ja selkäkipujakin sopivalla harjoittelulla ehkäisevä ovenkarmeihin asennettava kympin rekkitanko. Myös joulun hittilahjaksi monessakin yhteydessä tituleerattu rentouttava piikkimatto irtoaa Hong Kongista hintaan 19,90 eli jopa 20 euroa esimerkiksi Anttilan hintaa halvemmalla.

Tapahtumissa tai luonnossa kiertävän mieltä lämmittää taatusti 25 euron hintainen Finnmark-reppujakkara, joka säänkestävän 40-litraisen repun lisäksi toimii tauoilla hyvänä retkijakkarana. Retkeilijälle ja roudarille voi tarjota oheen jo ensimmäisessä lahjavinkkipostauksessa mainittua Leathermanin monitoimityökalua, jonka Core-malli yhdessä Crater-veitsen kanssa on nyt Hong Kongissa 50% alennuksessa ja varustettu 74 euron hintalapulla. Kuvat kaikista näistä Hong Kongin tuotteista löytyvät yrityksen kotisivuilta.

Anttila - Aloittelijoiden yhteisiin viininmaistiaisiin tuo sopivaa keveyttä Tacticin kauniisti kuvitetusta Viinipelistä. Lautapeli maksaa 34,95 euroa ja mikäli budjetti sallii, kannattaa mukaan pakata tietenkin pullollilen Alkon noin 34 eurolla myymää ranskalaista Les Fiefs de Lagrange -punaviiniä, jonka maun kuvataan olevan mm. hennon lyijykynäinen. Tämä jos mikä laittaa maistelijoiden makunystyrät koetukselle.

Anttilasta löytyy lautapeli myös metallimusiikin ystäville. Tacticin Metalmania Alias maksaa noin 25 euroa ja on taatusti hauskaa pelattavaa jouluaattoon ja tuleviin illanistujaisiin. Erityisesti Kartanonkin henkeen sopii puolestaan 35 euron lautapeli Epäillyt, jossa toimitaan salapoliisina 1930-luvun Helsingissä - vieläköhän sitä ehtisi ostaa itselleenkin yhden joululahjan?

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Näkyvyyttä pimeään

Näin pimeänä vuodenaikana olisi ulkona liikkuessaan syytä muistaa käyttää heijastinta. Sitä itsekin aina autolla ajaessaan yllättyy, kuinka huonosti sieltä sisältä näkeekään tummiin vaatteisiin pukeutuneita ihmisiä. Markkinoilla on tarjolla moniakin erilaisia heijastinmalleja, mutta sain inspiraation yrittää tehdä sellaisen itse.

Kuukausi takaperin järjestetyiltä Tampereen kädentaitomessuilta tarttui mukaan muovinen ruusukkeen tekoväline. Sen on valmistanut Clover -niminen yritys, jonka tuotevalikoimaan kuuluu myös monia muita pieniä käsityöapuvälineitä. Ruusukeapulainen koostuu kolmesta erikokoisesta ja -mallisesta tähdestä, joiden ympärille nauhaa kiertämällä saadaan aikaiseksi erilaisia ruusukkeita, jotka sitten koossapysymisen vuoksi ommellaan keskeltä kiinni. Näitä ruusukkeita käytinkin sitten heijastimien pohjana.


Tekemisen aloitin tekemällä keskikokoisen tähden ympärille ensin ruusukkeen heijastinnauhasta ja sen jälkeen satiininauhasta. Asettelin ruusukkeet lomittain toisiinsa nähden ja ompelin ne vielä keskenään yhteen. Heijastinten keskellä olevat naamat on tehty rintanappikoneella lahjapaperista leikatuista kuvista, mutta niiden tilalle voi liimata minkä tahansa muunkin napin. Takapuolelle kiinnitykseksi on laitettu hakaneula, joka ommeltiin ensin kiinni satiininauhan palaan ja koko paketti liimattiin sitten kiinni ruusukkeen takapuolelle. Sitten vain odotellaan liiman kuivumista ja ta-daa, sinulla on valmis heijastin!


Heijastimiin käytettyjä nauhoja voi ostaa erilaisista nappipuodeista ja käsityöliikkeistä, omani ostin Tampereelta Koskikeskuksen yläkerrassa sijaitsevasta Merlettosta ja Näsilinnankadulla sijaitsevasta Nappipuodista. Näppärä askartelija tekee tuollaisen ruusukkeen varmasti ilman apuvälinettäkin, tai askartelee jostakin pahvista tuollaisen tähden jonka ympärille nauhaa voi kiertää. Liimana käytin pitävää ja joustavaa "korjausliimaa", jonka pitäisi sopia kaikenlaisille pinnoille, mutta esim. kuumaliima olisi varmastikin ajanut saman asian.

Joka tapauksessa: muista käyttää heijastinta!

keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Design for Life

Ranskalaismuotoilija Philippe Starck isännöi tänä syksynä BBC 2 -televisiokanavalla alkanutta uutta reality-sarjaa Design for Lifeä, jossa etsitään kahdentoista muotoilua opiskelevan tai muotoilusta kiinnostuneen kilpailijan joukosta apulaista Starckin Pariisin studiolle. Voittajan pesti Starckin studiolla kestää alustavasti kuusi kuukautta, mutta sarjan kautta on varmasti helpompaa saada nimeään julkisuuteen uutena muotoilijana.

Sarjaa ei vielä esitetä Suomessa, mutta jaksot löytyvät Vimeo-videopalvelusta. Alla sarjan ensimmäinen jakso.

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Buttercup Bag

Nyt 92-vuotiaan Suomen kunniaksi on myös joulupukin pajassa oltu tänään ahkeria. En meinannut millään keksiä sisarilleni joululahjoja, mutta selaillessani internetissä törmäsin kivaan laukkuohjeeseen ja ongelmat ratkesivat. Buttercup Bag on soma pieni käsilaukku ja sen tekeminenkin oli ihanan helppoa, onnistuu varmasti aloittelevaltakin ompelijalta. Ilmainen kaava ja ompeluohjeet laukkuun löytyvät täältä.

Laukkuja valmistui tänään kaksi ja niistä molemmat ovat menossa lahjaksi. Omaankin laukkuuni on jo kankaat ostettuna, kun vaan ehtisi vielä ommella senkin! Kaikki laukuissa käytetyt kankaat on ostettu Eurokankaasta ja ommeltu ihan tavallisella ompelukoneella. Lisäsin laukkuihin vielä alkuperäisestä ohjeesta poiketen koristeiksi pienet rusetit ja laukun sulkemista varten ompelin reunaan pienen palan tarranauhaa. Alla vielä tarkemmat kuvat molemmista laukuista ja vilaus toisen laukun sisustasta.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!


torstai 3. joulukuuta 2009

Sulamisvedet pois eteisestä

Pakkasten tultua odotettavissa on pian varmasti myös lunta. Etenkin suojakelien jälleen koittaessa lumi tuppaa pakkaantumaan tiukasti kiinni kengänpohjiin. Kenkien mukana lumi puolestaan tulee sisälle ja sulaessaan kastelee pahimmillaan koko eteisen. Tämä tekee erityisen pahaa jälkeä etenkin puulattiaisissa asunnoissa.

Apartment Therapy -sivusto esittelee kymmenen hyvää tapaa lumisten kenkien säilyttämiseksi. Osa tavoista on vähemmän käytännöllisiä ja reilusti tilaakin vieviä, mutta yksi vinkeistä on pienellä vaivalla jokaisen itsekin toteutettavissa. Matala laatikollinen kiviä toimii oivana sulamisveden kerääjänä, eikä vie tilaa tavallista kenkätelinettä enempää. Laatikkoon kivien alle kertyvä vesi haihtuu yön aikana mukavasti huoneilmaan, joten kuivatuslaatikko ei vaadi juurikaan ylläpitoa. Toiminta tehostuu tietenkin mikäli laatikkoa säilytetään suoraan lämpöpatterin vieressä.

Laatikkoa valitessa kannattaa kiinnittää huomiota tämän tiiviytyeen. Muovinen aluslaatikko toiminee parhaiten, mutta jos kädentaitoja löytyy, voi laatikon tehdä omien mittojen mukaan myös puusta. Laatikko kannattaa käsitellä sisäpuolelta vaikka talomaalilla tai muulla puuta kosteudelta suojaavalla aineella. Saumat puolestaan on syytä tiivistää silikonilla. Kiviä puolestaan voi löytää vielä omasta pihasta tai jos haluaa erityisen hienoja pyöreitä kiviä, kannattaa suunnata sisustus- ja rakennustarvikkeita myyvään kauppaan.

tiistai 1. joulukuuta 2009

Melody Gardot

Joulukuu alkaa mukavasti säiden pakastuessa ja eiköhän lumikin kohta peitä synkeän mustaa maata. Talvipäiviin sopii mielestäni ostoskeskusten puhkikuluttamien joululaulujen sijaan oivasti 24-vuotiaan yhdysvaltalaisen jazz-laulajan Melody Gardot'n herkät sävelet. Musiikkiterapian nimeen vannova nuori laulajatar tarjoaa parasta mahdollista rentoutusta tänä vuonna julkaistulla My One And Only Thrill -albumillaan, jolta poimin alle oman suosikkini If The Stars Were Mine. Oheinen YouTube-otos ei ole kappaleen virallinen musiikkivideo, mutta sattuupahan esittelemään esteettisesti upeita romanttisia kohtauksia vanhoista elokuvista. Sopii siis loistavasti kappaleen oheen.



Mainittu Gardot'n albumi löytyy myös Spotifyn musiikkikirjastosta. Laulajan mielenkiintoiseen ja osittain myös traagiseen elämään voi tutustua häntä koskevassa Wikipedia-artikkelissa. Gardot'n sävelin toivotan kaikille Kartanon lukijoille mukavaa ja stressivapaata joulunalusaikaa!

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Hans Rosling ja maailman kehitys

Ruotsalaisprofessori Hans Rosling on näyttänyt viime vuosina mallia siitä, miten maailman kehitys voidaan esittää yleisölle siten, että maallikkokin ymmärtää mistä on kyse. Miehen vuonna 2006 TED-konferenssissa pitämä puhe on innostuneisuudessaan suorastaan legendaarinen. Rosling esitteli samalla kehittämänsä Trendalyzer-ohjelman, jolla monimutkaistakin statistiikkaa voidaan esittää selkeästi. Miehen alla olevalla videolla esittelemiä tilastoja pääsee vertailemaan itse ilmaiseksi Gapminder-järjestön sivustolla, josta löytyy selaimessa toimiva versio Trendalyzerista.


Ja tärkeintähän ovat tietenkin itse tilastot. Jo pelkästään oman kotimaan eri tilastotiedoista löytyy monta yllättävää seikkaa, joista riittäisi pohdittavaa monen blogipostauksen verran. Gapminderin tarjoama tilastopalvelu toiminee oivana työkaluna etenkin opiskelijioiden tietolähteeksi.

Gapminderin tilastotietojen lukeminen vaatii tietenkin jonkin verran kontekstin ymmärtämistä. On täysin turhaa pelästyä sitä tosiseikkaa, että Suomi on henkilökohtaisen sähkönkulutuksen osalta aivan maailman kärkimaita, sillä kun katsotaan, että kärjessä ovat myös maat kuten Islanti, Norja, Ruotsi ja Kanada, nähdään syyn olevan suureksi osaksi kiinni maantieteellisen sijainnin aiheuttamasta kylmästä ilmastosta ja sähkölämmityksen tarpeesta. Toisaalta sähkönkuluttajien kärjessä ovat myös lämpimistä maista varakkaimmat, kuten Qatar ja Kuwait, joissa taas tarvitaan jatkuvasti sähkökäyttöistä ilmastointia rakennusten viilentämiseksi. Tietenkään kaikki ei ole näin yksioikoista, mutta juuri tällaisten syyn ja seurauksen pohtimisen herättämiseen Gapminder on parhaimmillaan.

tiistai 24. marraskuuta 2009

Joulun parhaat lahjat miehelle #1

Joululahjan keksiminen kaikillle tuttaville, edes niille läheisimmille, ei ole aina ihan yksinkertaista. Tulee joko tunne, että lahjan saaja ei oikeasti tarvitse harkittua lahjaa tai ettei vain löydy mitään lahjaideoitakaan. Alla muutama lahjavinkki kaikille, jotka ovat ostamassa lahjoja miehille. Lahjavinkkejä kerätessä olen keskittynyt pitkään käyttöikään, todelliseen hyödyllisyyteen ja osittain maailmanparannukseenkin. Lisää vinkkejä on tulossa vielä ennen joulua.

Sykemittari

Moni mies laiminlyö kuntoliikuntaa, lenkkeilyä ja muuta urheilua vain siksi, että joku lenkkipolun kiertäminen on päämäärätöntä kehän juoksua. Miksi lähteä mihinkään kun kuitenkin päätyy aina takaisin lähtöpisteeseen - vieläpä hikisenä ja hengästyneenä? Kilpailuvietin ollessa kova, urheiluun kannustaa tietenkin penkkiurheilijankin ahkerasti seuraama tilastotieto. Sykemittari kertoo miten harjoitus etenee ja antaa selvät tavoitteet, joita voi päivittäin yrittää ylittää. Motivointi paranee vielä entisestään kun mittariin liitetään GPS-lähetin ja PC-siirtotyökalu, jolloin omia urheilusuorituksiaan voi verrata kartalla ystävien vastaaviin. Jos kaveri jaksaa viiden kilometrin lenkin aamuisin, niin tottahan itse on pinnistettävä se kuudeskin kilometri!

Kotimaisen Suunnon sykemittariperheen keskimalli t3c maksaa Capi-Luxin verkkokaupassa 129 euroa ja rannekiinnitteistä sykemittaria voi myöhemmin laajentaa Suunnon omilla POD-lisälaitteilla. Tarjolla on lisälaitteita polkupyöräilyyn, PC-koneeseen tietojen siirtämiseen, askelmittaukseen ja GPS:llä varustettuun reitinseurantaan.

Kengänhoitosarja

Nahkakenkien hoitohan on luonnollinen juttu ja jokaisen miehen kaapista varmasti löytyy jonkinlaista kenkälankkia tai nahanhoitoainetta kävelykenkien hoitoon, mutta miten mahtaa olla lenkkitossujen hoidon laita? JGoodsin verkkokaupasta löytyy 35 dollarin eli vajaan 25 euron hintainen lenkkarinhoitosetti miehelle, joka käyttää vapaa-ajallaan useammin Converseja kuin Pomareita. Pakettiin kuuluu hoito-ohjevihkosen lisäksi pyyhe, sieni, sivellin, vanupuikkoja ja puhdistusainetta. Tällä paketilla kenkien käyttöikä kasvaa parhaimmillaan useammalla vuodella.


Maanpuolustusyhtiön hyllystä löytyy puolestaan oiva matkasetti ihan tavallisten nahkakenkien hoitoon. Armeijahenkisyydestä huolimatta neljän euron saapasrasvat ja kaksi harjaa sisältävä minipaketti on oiva etenkin paljon matkustaville.

Työkaluja

Jokainen mies tarvitsee joskus työkaluja. Tämä ei tarkoita aina automaattisesti sataosaisia yleistyökalusarjoja, joiden laatu etenkin halvimmassa hintaluokassa on yleensä jotain surullisen ja murheellisen väliltä. Toki tällaiset täyspaketitkin ovat hyvä lahja, mutta hinta kipuaa äkkiä satoihin euroihin. Budjettihintaluokassa löytyy hyviä monitoimityökaluja, jotka riittävät yleensä etenkin vähemmän remontoivalle tai autotallissa aikaansa viettävälle oikein hyvin. Amazon-verkkokaupasta voi poimia kuusen alle reilulla 20 eurolla Black & Deckerin laadukkaan monitoimityökalun, joka lupaa avata peräti 16 yleisintä pulttikokoa ilman hyllytilaa turhaan vieviä moniosaisia hylsysarjoja.

Ehdoton monitoimityökalujen legenda on kuitenkin Leatherman, jollainen löytyy jokaisen MacGyverin, roudarin ja yleismies-Jantusen vyöltä. Leathermanin valmistamilla työkaluilla voi korjata lähes mitä tahansa ja teräksiset tuotteet on valmistettu myös kestämään kovaakin käyttöä. Valikoimaa löytyy todella paljon hintahaitarilla 40-180 euroa. Hyviä malleja yleiskäyttöön ovat mm. Progearin kauppaamat 47euron hintainen Leatherman Kick sekä 114 euroa maksava Leatherman Super Tool 300.

lauantai 21. marraskuuta 2009

Ikkunamatkailua

Ennen nykyistä ruohonjuuritasolla olevaa kotiani asuin pariin otteeseen korkeiden kerrostalojen ylimmissä kerroksissa. Syy ylimpään kerrokseen hakeutumiseen ovat aina olleet maisemat ja mahdollisuus nähdä horisontti. Ylimmän kerroksen ikkuna korvaa jossain määrin myös television, sillä kaupungissa ulkona tapahtuu aina jotain mielenkiintoista katseltavaa. Kiitos Desire to inspire -sivuston esittelemän losangelesilaisasunnon minussa syttyi jälleen kaipaus ylimpään kerrokseen, rauhaan maatason hälinästä, mutta silti keskelle kaikkea. Eiväthän tamperelaiset näkymät aivan maailman metropoleille vertoja vedä, mutta kyllä Suomessakin penthouse-asumisen alkeisiin voi helposti tutustua.



Los Angeles

New York

Tampere

perjantai 20. marraskuuta 2009

Tervetuloa Muumikauppaan

Olen saanut syksyn aikana kunnian olla työstämässä maailmanlaajuisestikin  harvinaislaatuista Muumi-verkkokauppaa ja minulla on vihdoin ilo kutsua kaikki Kartanon lukijat tutustumaan työmme hedelmiin osoitteessa www.moominvalleyshop.com. Tervetuloa joululahjaostoksille Tampereen taidemuseon Muumilaakson viralliseen verkkokauppaan!

Googlelta vauhtia miniläppäreihin

Ohjelmistoyhtiö Google julkaisi vihdoin odotetun Chrome-käyttöjärjestelmänsä. Erityisesti pienille kannettaville eli niin kutsutuille miniläppäreille suunnitellun Chromen luvataan olevan huomattavasti Windowsia nopeamman. Nopeus on saavutettu karsimalla käyttöjärjestelmästä pois kaikki ylimääräinen ja keskittymällä vain nettiselaimeen, joka on joka tapauksessa nykyään ihmisten ehdottomasti eniten käyttämä ohjelma tietokoneella.

Chrome on siis itsenäisesti toimiva versio Googlen samannimisestä nopeasta nettiselaimesta. Aika näyttää ottavatko miniläppärivalmistajat Chromen laitteilleen ensiasennusjärjestelmäksi. Uudessa järjestelmässä on paljon järkeä, sillä suurin osa tietokoneen huvi- ja hyötykäytöstä onnistuu pelkkää nettiselainta käyttäen. Tarjoaahan Google tietenkin itsekin selaimeen varsin hyvän toimisto-ohjelmapaketin Google Docsin, valokuvapalvelu Picasan, videopalvelu YouTuben ja piakkoin julkaistavan Google Wave -musiikkipalvelun. Lisäksi nettiselaimessa toimivien pelien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti.

tiistai 17. marraskuuta 2009

Zebra Bars

Yksi suosikkiharrastuksistani on leipominen. Jokin aika sitten kirjakaupan alennusmyynnistä tarttui mukaan uusi leivontakirja. Amerikan Herkut on Jill ja Joyce Parkerin kokoama kirja amerikkalaisten suosituimmista leivonnaisista. Kirjassa on mm. reseptejä erilaisiin pikkuleipiin, kakkuihin ja muihin herkkuihin.

Vaikka leipominen onkin erityisen mukavaa, ei sitä kuitenkaan viitsi ihan joka päivä harrastaa. Leipomuksiaan kun "joutuu" aina myös maistelemaan ja se ei vyötärön löytymisen kannalta ole parasta mahdollista ajanvietettä. Avopuolisollani on kuitenkin tällä viikolla syntymäpäivä, ja sen juhlistamiseksi piti tietenkin tehdä jonkinlaista kakkua. Toteutukseen asti pääsi tällä kerralla Zebra Bars, eli juustokakkubrownienakin tunnettu herkku. Tekeminen oli helppoa ja lopputulos kerrassaan mainio. Suklaisen browniepohjan päällä sopivan muhjuista juustokakkua ja sen päällä vielä hiukan lisää brownietaikinaa. Tämän tekeminen onnistuu keneltä tahansa!

Zebra Bars eli juustokakkubrownie

Brownie:

100 g tummaa suklaata
100 g voita
1 1/2 dl sokeria
1/2 tl vaniljasokeria
3 munaa
1 3/4 dl vehnäjauhoja

Cheesecake:

200 g tuorejuustoa
3/4 dl sokeria
1 muna
4 tl vehnäjauhoja
1/4 tl vaniljasokeria

1. Kuumenna uuni 175 asteiseksi. Voitele paistovuoka, n. 21 x 21 senttiä. (Itse käytin pyöreää irtopohjavuokaa.)
2. Valmista ensin brownietaikina: Sulata suklaa ja voi keskikokoisessa kattilassa miedolla lämmöllä. Siirrä pois levyltä.
3. Vatkaa suklaaseokseen sokeri ja vaniljasokeri. Anna jäähtyä 15 minuuttia.
4. Sekoita taikinaan munat ja vehnäjauhot.
5. Cheesecake: Vatkaa kaikki ainekset kulhossa keskenään.
6. Levitä 2/3 osaa brownietaikinasta vuokaan. Levitä päälle cheesecakeseos ja ripottele sen päälle loput brownietaikinasta.
7. Paista 30 minuuttia.
8. Jäähdytä vuoassa ja leikkaa sitten paloiksi.

(Resepti: Jill ja Joyce Parker - Amerikan herkut)

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Francoise Nielly & Minjae Lee

Olen Syksyn aikana löytänyt suosikkilistalleni kaksi uutta kuvataiteilijaa, joita yhdistää ennen muuta väkevä värien käyttö. Ranskalaisen Françoise Niellyn neonväreissä hohtavat muotokuvat ovat aiheeltaan yksinkertaisia ja kuvien henkilöiden yksityiskohdat rajoittuvat lähinnä pistävän sielukkaisiin silmiin, jotka katseellaan luovat kuvan yleistunnelman. Ekspressionisti Franz Marcin geometrisen värinkäytön mieleen tuova tyyli on yhtä aikaa muodollisesti lennokkaampi ja pinnaltaan voimakkaampi. Niellyn teoksissa on myös impressionistien suosimaa vastavärien vierekkäiskäytön tuomaa lisätehoa käytetty oivasti valoa terävöittämään.


Toinen löydöksistäni on vasta 19-vuotias etelä-korealainen Minjae Lee, jonka teosten pääaiheina ovat Niellyn tapaan vähäilmeiset ihmiskasvot. Leen kasvoissa ilmeskaala on kuitenkin laajempi ja korostetumpi. Nuoren taitelijan teoksissa on voimaksta graafisuutta ja yksityiskohtaisia geometrisia kuviota täynnä olevat työt ottavat koko kankaan haltuunsa. Lee on tietojen mukaan täysin itseoppinut taiteilija, josta ropisee lisäpisteitä. Toivottavasti tästä lahjakkuudesta saadaan nauttia vielä pitkään.

Tutustu myös Françoise Niellyn ja Minjae Leen kotisivuihin.

Kartano sai vieraan

Kartanossa koettiin tänään iloinen yllätys kun isännän vanha ystävä Trrhi saapui kyläilemään. Vierashuoneeseen asettunut tulokas aikookin pistää uudet tuulet puhaltamaan hiljaiseloon vaipuneessa Kartanossa. Luvassa on ainakin askarteluun ja ruoanlaittoon liittyviä postauksia - ja kukaties mitä muuta! Toivottakaamme siis tervetulleeksi tämä uudistus ja uusi kirjoittajamme Trrhi!

Aion itse tietysti täältä ullakkohuoneen perältä postailla kuten ennenkin, toivottavasti jälleen ahkerammin tosin.

Matkalaukkuja purkamassa

Joo-o ja moi vaan kaikille, jotka tätä mahdollisesti lukevat!

Tuossa yläpuolella tätä vierasta jo esiteltiinkin, mutta ehkä vielä pikainen kertaus.
Eli siis: tästä eteenpäin kaikenlaista hömppää teille tarjoilee trrhi, joka on: n. 25-vuotias tamperelainen, opiskelee kolmatta vuotta muotoilua ammattikorkeakoulussa ja tykkää syömisestä, leipomisesta, askartelusta, lukemisesta, televisiosta, elokuvista, koirista ja poneista. Siinä se varmaan sitten olikin. Tyyli on todennäköisesti melko erilainen kuin tähän asti totuttu linja tässä blogissa, mutta toivottavasti se ei säikäytä vanhoja lukijoita muualle.

Tässä ensimmäisessä postauksessa ajattelin esitellä teille muutaman viime päivinä tekemäni jutun. Äärimmäisen suloinen seitsemän kuukautta vanha siskontyttöni on kuulemma toivonut joulupukilta kivoja magneetteja, joita voisi sitten keittiössä ruokaillessa ja oleskellessa jääkaapin ovesta katsella. Ensimmäinen ajatus oli toteuttaa ko. magneetit HAMA-helmistä, mutta sattumalta kirjahyllystä löytyi joskus kauan sitten lahjaksi saatu kirja. The Cute Book on askartelukirja täynnä ohjeita söpöjen minieläinten valmistamiseen. Kirjasta löytyvät selkeät kaavat sekä kuvalliset ohjeet eläinten ompeluun, ja materiaalina on käytetty huopaa, jota omastakin hyllystä sopivasti löytyi, joten eikun tuumasta toimeen ja ompelemaan. Tähän mennessä olen saanut aikaiseksi neljä pikkukaveria ja lisää on mahdollisesti tulossa. Lopputulosta voitte ihailla tästä.


Lopuksi vielä kaikille Spotifyn omistajille (ja miksei muillekin) päivän musiikkivinkki. Katsoin viikko sitten elokuvan 500 Days of Summer, ja vaikka tarina itsessäänkin oli jo ihana, toi soundtrack siihen vielä vähän lisää. Se onkin soinut tässä huoneessa melkeinpä jatkuvasti siitä lähtien. Eli tästä sitten vaan muutkin kuuntelemaan!

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Talvi tulee - malta pukeutua

Suomen talvi on ilmastomuutoksesta huolimatta, tai siitä johtuen, edelleen varsin kylmä vuodenaika. Pistävät pakkaset pakottavat ihmiset pukeutumaan paksusti, vaikka suurin osa päivästä kuluukin sisätiloissa töissä tai koulun penkillä. Perinteinen puuvillapukeutuminen saattaa tuntua lämpimältä, mutta pidemmän päälle päivän mittaan kostuva kerrasto käy yllättäen todella kylmäksi. Ratkaisuksi tukalaan oloon käyvät tekniset asusteet, jotka siirtävät kosteutta iholta kohti ulompia vaatekerroksia, pitäen olon kuivana ja hengittävän materiaalin ansiosta kehon lämpötilan tasaisena.

Tällaisista asuista ei tarvitse maksaa maltaita, sillä Yhdysvaltojen armeijankin suosimia Rothcon valmistamia alusvaatteita saa Varusteleka.net-verkkokaupasta varsin sopuisaan 39 euron hintaan. Hintaan kuuluvat joko mustat tai hiekanväriset pitkät alushousut ja t-paita. Isänpäivän ja joulun kolkuttaessa ovella voisivat tällaiset kerrastot toimia myös oikeasti hyödyllisinä lahjoina.

Viime talvena päivitin talvivaatteideni uloimman kerroksen ostamalla Tokmannista muutamalla kympillä oivan toppatakin ja paksut toppahousut, joissa kiinteät henkselit ja korkea selkäosa, joka pitää alaselän lämpimänä ja tuulelta suojattuna. Ostos oli loistava ja täksi talveksi ajattelin päivittää alimman kerroksen, eikä Varustelekan löydyttyä ole epäilystäkään siitä, mistä hankinnat tulee tehtyä. Uusia ja käytettyjä eri maista lähtöisin olevia armeijavarusteita myyvästä liikkeestä löytyy myös paljon muita edullisia hyötyasuja monenlaiseen retkeilyyn ja arkikäyttöön.

tiistai 27. lokakuuta 2009

Logitech-laitetesti

Pääsin työn merkeissä testaamaan sveitsiläisen Logitechin valmistamaa langatonta hiirtä, kotiteatterikaukosäädintä ja kannettavan mikron sylitukea. Testiin pääsi näin myös V2.fi:n uusi share-toiminto, jolla uutisia ja artikkeleita voi jakaa eteenpäin erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin. Kaukosäädintä, hiirtä tai ergonomista sylipöytää etsivien kannattaa seurata alla olevaa linkkiä ja lukea mistä alalla tällä hetkellä tuulee.

V2.fi | Logitech-tripla

Toimittajana minua kiinnostaisi kuulla samalla, millainen vaikutus laitetesteillä on sinun kulutuspäätöksissäsi kodinelektroniikan suhteen. Nyt kanava on auki, joten kertokaa millaista tietoa ja missä muodossa te kaipaatte tällaisia testejä. Onko pehmeämpi käyttökertomus kylmiä teknisiä tosiasioita miellyttävämpi ja vaikuttavampi vai onko elektroniikka yhä niin miesvaltainen harrastus, ettei laitteiden estetiikasta, ergonomiasta ja tunnelmasta ole syytä kirjoittaa? Heränneitä ajatuksia voi jättää minulle tänne Kartano-blogiin tai V2.fi:n laiteartikkelin kommentteihin.

maanantai 14. syyskuuta 2009

Jäähyväiset suorapuheisuudelle

Vuosi 2009 on synkkä suomalaiselle miehelle. Paitsi, että televisiosta ei tule enää muuta miesten urheilua kuin moottoripyöräilyä maksuttomilta kanavilta, vaateliike Seppälä on unohtanut aikuisten miesten vaatteet valikoimistaan, autojen saasteverotus puskettiin puolivillaisena läpi, emaskuloitiin suomalainen mies vielä tohvelisankariksi tapauksessa Esko Kiesi ja suorapuheisuus.

Viimeisin mainituista asioista on traaginen, tai oikeastaan asiassa mentiin jo pitkälle tragikomiikan puolelle ja puhtaaksi farssiksi. Esko Kiesi, jolla oli jotakin tekemistä Audi-merkkisten autojen myynnin kanssa haalittiin Anna-lehden haastatteluun ja tästä alkoi miesparan julkinen kuohitseminen ja ristiinnaulinta. Mikä oli Kiesin synti? Suorapuheisuus. Kiesi sanoi sen, joskin värikkäin sanankääntein, jota moni mies hiljaa itsekseen ajattelee naisesta. Mies on sika ja nainen on kuin auto. Tasapeli - vaan ei sittenkään.

Joillekin naisryhmille Kiesin lennokas, täysin haastattelun teemaan sopiva vertaus naisen ja auton välillä oli liikaa ja pian Kiesi oli lööpeissä sovinisti ja vainottu "Audi-mies". Luettuani alkuperäisen Kiesin haastattelun koin kerrankin, että hei, nyt mies uskaltaa puhua rehellisesti suunsa puhtaaksi. Yhtäkkiä pääasiaksi nousi kuitenkin miehen myymä automerkki, Audi. Tilanteeseen sopeutuen pidin hetken aikaa Audia vihdoin suorasukaisena, särmikkäänä autona, kunnes kulkusensa feministien pähkinänsärkijään jättänyt Audin edustaja lähti puolustelemaan, etteivät Kiesin kommentit ole mitenkään linjassa Audi-konsernin ajatusmaailman kanssa ja, että mieshän on suorastaan hirviö kun menee tuollaisia tuhmuuksia naisista lehdessä kertomaan. Selvä, Audin pääkohdeyleisöä ovat siis katkerat naiset, en minä.

Ja palataanpa siihen Kiesin alkuperäiseen sanomaan. Siis siihen mitä tavallinen mies luki haastattelusta, ei siihen, mitä pirun raamatunluvun tavoin lehteä tihrustavat pikkusielut kuvittelevat. Kiesi ei missään tapauksessa pilkannut naista, päinvastoin. Mieshän kertoi arvostavansa naista. Naista, joka tukee puolisoaan ja auttaa kotiaskareissa. Missään kohtaa ei sanottu, että kotityöt olisivat vain naisen vastuulla. Tämä on kuitenkin liikaa, sillä eihän nainen voi kotitöitä tehdä näinä tasa-arvon aikoina, nehän ovat lukuisten sortovuosien jälkeen täysin miehen harteilla, ilmeisen oikeutetusti. Nainen on naisellinen ja tällaisena naista tulee arvostaa, ei vain fyysisesti hieman erinäköisenä miehenä, sillä erot sukupuolten välillä ulottuvat pintaa syvemmälle.

Hyvästi siis suorapuheisuudelle. Jopa Kiesin esiin nostama fakta siitä, ettei nainen toimi johtajana yhtä hyvin kuin mies, sai katkeran vastaanoton. Kysehän on tilastotiedosta ja yksilöllisistä eroista. Kyllä nainenkin voi olla hyvä johtaja, olen tällaisia tavannut useitakin. Pääasiassa nainen on kuitenkin hyvä johtaja silloin, kun alaiset ovat suurimmaksi osaksi miehiä. Naisille naisjohtajalla ei ole useinkaan auktoriteettia, vaan naisryhmissä yhteistyön tekeminen muodostuu usein ongelmalliseksi huonon suoran kommunikoinnin ja selän takana puhumisen vuoksi. Tätäkin esiintyy tietenkin myös miesryhmissä, mutta ei samassa määrin. Tästä syystä keskimääräisesti miehet toimivat tehokkaammin johtajina puhtaan auktoriteetin voimin sekä mies- että naisyhteisöissä kun naiset toimivat vastaavalla teholla ainoastaan miesvaltaisissa yhteisöissä.

Tasa-arvo on mielestäni sitä, että osataan arvostaa sekä naisen että miehen erityispiirteitä ja kannustaa näiden sekä henkilökohtaisten, yksilöllisten vahvuuksien esilletuomista. Tasa-arvoa ei ole se, että kaikki olisivat samanlaisia, tasa-arvoa on se, että kaikki ovat lähtökohtaisesti arvostettuja niin kotona kuin työympäristössäkin, omissa askareissaan.

Ja viikon säälittävin tempaus oli tietenkin YLE Lapin kohulla ratsastanut "Audimies iski Rovanimiellä" -uutinen, jossa on paitsi silmiinpistävä kielioppivirhe jo otsikossa, myös täysin järjetön sisältö. Tästäkö kansallisesti tärkeästä informaatiosisällöstä meidän tulisi maksaa ehdotettua mediamaksua?

torstai 27. elokuuta 2009

Uutta verta Muodin huipulle

Erilaisten reality-sarjojen vallattua tyystin Suomen mainostelevisiokanavat, alkaa laadukkaasti tuotettujen ohjelmien löytyminen olla yhä vaikeampaa kaiken ala-arvoisen tauhkan seasta. Itse olen reality-sarjoista satunnaista vilkuilua useammin seurannut eräitä sisutussarjoja, Muodin huipulle ja Huippumalli haussa -sarjoja Diiliä sekä tietenkin joitakin autoaiheisia ohjelmia. Erityisesti sarjat, jotka esittelevät ihmisten konkreettisia taitoja pelkän humalaisen sekoilun tai nuotinvierestälaulannan sijaan kiinnostavat.

Onkin mukavaa kuulla, että Staran nettisivuilla omaa Silver-muotiblogiaan pitävä opiskeluajoilta tutuksi tullut Vesa Silver on mukana lokakuussa alkavan uuden kotimaisen Muodin huipulle -sarjan tuotantotiimissä. Moniosaaja Silver on mukana paitsi muotisuunnittelijoiksi halajavien kilpailijoiden tehtävien suunnittelussa, myös kulissien takana hoitamassa sarjaan vierailevia tuomareita sekä pitämään yhteistyökumppanit tyytyväisinä. Odotan mielenkiinnolla millaisia tehtäviä ja tuomareita sarjassa nähdään tulevana syksynä.

Onnittelut Vesalle työn ja harrastuksen hienosti yhdistävästä uraliikkeestä!

perjantai 14. elokuuta 2009

Autojen varaosissa katteet kohdillaan

Postaukseni käsittelee jälleen autoaiheista asiaa, sillä tällä hetkellä autoliikkeissä vierailu on minulle varsin ajankohtaista ostettuani harrasteautoni rinnalle modernimman käyttöauton. Nyt on hyvä aika tutkailla autoiluun liittyviä palveluja ja kuluttamista. Tällä kertaa pureudun mielivaltaiseen varaosahinnoitteluun. Uusi, joskin käytetty, autoni on siis yhdysvaltalaisvalmisteinen Chrysler Stratus ja kun kyse ei ole kuitenkaan aivan uudesta autosta, on tiedossa hieman huoltotöitä ennen huoletonta käyttöä. Katsatuskonttorilta tuli kehotus vaihtaa vasemmalle puolelle eteen alempi pallonivel. Kyseinen pyöräntuentaan liittyvä nivel on kiinni alatukivarressa, joka on melkoisen painava kasa rautaa. Mistään monimutkaisesta laitteesta ei kuitenkaan ole kyse.

Ensimmäisenä vierailin AD VaraosaMaailma -liikkeessä Tampereella, josta kyseisen osan hinnaksi arvottiin huikeat 302 euroa. Tyrmistyneenä siirryin tiedustelemaan osan hintaa Pirkkalassa sijaitsevasta South West Tradesta, joka on keskittynyt vain amerikkalaisvalmisteisten autojen osamyyntiin. Hinta putosi jo noin 200 euroon, mutta en vieläkään ollut aivan vakuuttunut hintatason oikeellisuudesta. Erityiskiitos kuuluu kuitenkin South Westin loistavalle myyjälle, joka ei ylenkatsonut tarvettani ja kerrottuani mihin hintaan olin nähnyt kyseisen osan osana isompaa varaosapakettia eBayssa, myyjä jopa kannusti ostamaan tarvitsemani osan verkosta. Sainpa neuvoja vielä tulli- ja arvonlisäveroasioihin tilaamisen suhteen. Vaikka South West ei tällä kertaa minusta ostajaa saanutkaan, olen takuuvarmasti palaamassa tulevien osatarpeiden kanssa näin hyvää palvelua tarjoavaan liikkeeseen. Muidenkin yritysten tulisi muistaa, että tyhjin käsin, mutta tyytyväisenä poistunut kävijä palaa tylyä kohtelua saanutta helpommin myöhemmin takaisin varmemmissa ostoaikeissa.

Mitä sitten lopulta maksoin tästä tarvitsemastani osasta? Yhdysvaltalaiselta Best Suspensionilta tilaamani osa maksoi rahteineen, tullauksineen ja veroineen noin 350 euroa. Mukana paketissa tosin oli alatukivarren ja pallonivelen lisäksi yläpallonivel, raidetangon sisempi ja ulompi pää sekä kallistuksenvakaajan tukitanko. Eikä tässäkään vielä kaikki, sillä paketti sisälsi nämä osat molemmille puolille autoa. Hintaeroa AD:n tarjoamaan yhteen ainoaan osaan kertyi siis vain noin 50 euroa, mutta nyt minulla on varaosia vuosiksi eteenpäin. Kannattaa siis autojen varaosissa kuten missä tahansa hankinnoissa aina vertailla hintoja ja katsoa etenkin, saisiko tarvitsemansa tuotteen tilattua suoraan ulkomailta kotimaista jälleenmyyjää halvemmalla. Vaivaa tilauksesta ei juurikaan koitunut, sillä kaikki PayPal-maksusta tullaukseen sujui varsin jouheasti.

torstai 13. elokuuta 2009

Vakuutusten myyjä ei vakuuta

Ostin auringonpistoksen ja jo useamman vuoden ajan kasvaneen autokuumeen seurauksena itselleni uuden käyttöauton ilman aiettakaan myydä edellistä harrasteajoneuvoani pois. Edellisen autoni liikennevakuutus ja osakasko olivat A-Vakuutuksessa, mutta mainosten uhrina päätin keskittää jatkossa vakuutukseni Ifiin. Tarkoituksena oli siis siirtää vanhan auton vakuutus bonuksineen uuteen ja ottaa uusi liikennevakuutus ilman kaskosuojaa vanhaan, nyt tallissa makoilevaan harrastekulkineeseen. Kävelin näillä mielin Ifin konttoriin, jossa ei helteisenä iltapäivänä ollut jonoa lainkaan, vaan pääsin suoraan henkilökunnan puheille.

Valitettavasti vakuutusmyyjä, tai mikä tämän asiakaspalvelijan virallinen titteli onkaan, ei ollut työssään lainkaan vakuuttava. Keski-ikäinen rouvashenkilö hihitteli paitsi mielestäni asiallisille kysymyksilleni Ifin tarjoamista eduista, myös omalle osaamattomuudelleen antaa suoria vastauksia kysymyksiin. Minulle ei kyetty myymään mitään, mitä en olisi jo etukäteen päättänyt ostaa, päin vastoin, päätin luopua osasta niistä lisäeduista, joita olin internetissä eri vakuutuksia vertaillessani jo päättänyt ottaa. Myyjän onni oli tällä kertaa oma päättäväisyyteni asiakkuuden siirrosta Ifille. Mikäli olisin ollut vielä harkitsevalla kannalla, olisin vienyt rahani varsin vilkkaasti toiseen yhtiöön.

Paitsi huono vakuutusten ominaisuuksien esittely, myös hämmentävän henkilökohtaiset huomautukset mm. avopuolisoni iästä ja suhteemme vakavuudesta jättivät melko erikoisen mielikuvan jälkeensä. Lisäksi huomasin yhtiön vakuutusten laskemiseen käyttämän tietokonesovelluksen olevan melkoista vuosikertatavaraa. Karun näköistä lomaketta täytettyään myyjäkin yllättyi ohjelman rajallisuudesta ymmärtää asiakasta, joka tahtoisi autolleen vain liikennevakuutuksen ilman kaskoa. Lomakkeen valmistumisen jälkeen ruudulle ilmestyi välillä jonkinlainen terminaali-ikkuna, jossa näkyivät erik. lyh. ilm. vakuutuksen ominaisuudet kuin 80-luvulla ikään.

Kaikesta erikoisesta palvelusta ja huolestuttavan antiikkisen näköisestä tietojärjestelmästä huolimatta olen tyytyväinen vaihdokseeni. Koska otin myös kotivakuutuksen Ifistä, sain välittömästi 8% keskittäjäbonuksen kaikkiin vakuutuksiini. Ifin sivuilla peloteltiin, etteivät toisen vakuutusyhtiön antamat liikennevakuutuksen bonukset välttämättä siirry sellaisenaan Ifiin, joka ei ainakaan omalta osaltani onneksi pitänyt paikkaansa, vaan sain kaikki 45 prosenttiani pidettyä visusti tallessa.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

Autoharrastajan oma maalikauppa

Käyttöauto muuttuu harrastusajoneuvoksi käytännössä siinä vaiheessa kun jälleenmyyjän takuu raukeaa. Me pahat saastuttajat vanhoilla autoillamme törmäämme usein myös metallin luonnolliseen, hitaaseen palamiseen eli ruostumiseen. Tätä ilmiötä vastaan taisteleminen on tullut oman harrasteautoni kohdalla jälleen ajankohtaiseksi, joten ei muuta kuin kulmahiomakone kauniiseen käteen ja kukkivan maalipinnan kimppuun. Kun ruoste on saatu hiottua pois ja suoja-aineet levitettyä tulee aika maalata paljas pelti uudelleen. Sopivaa spray-maalia hankkiessaan harrastaja tekee kuitenkin usein kohtalokkaan virheen ja sortuu markettitasoisiin yleismaaleihin, jotka vaikka kantavatkin kyljessään oman auton värikoodia, ovat yleensä parhaimmillaankin hieman erisävyistä muun auton kanssa.

Suosittelen lämpimästi Pintaväri-myymälöitä, joista itse käytin menneellä viikolla Tampereen toimipistettä maalien hankkimiseen. Asiantunteva ja asiallinen myyjä kaivoi arkistostaan oman autoni värikoodin mukaisen sävykartan ja käveli reippaasti ulos vertailemaan liuskan eri sävyjä autoni maalipintaan. Sävyerot olivatkin valtavat, sillä valkoinen autoni olisi vuosimallista ja tehtaan värisekoituksista riippuen saattanut olla hieman beige, sinertävä tai vihertävä. Oikean sävyn löydyttyä myyjä sekoitti juuri tätä versiota minulle spray-pulloon ja antoi vielä hyviä vinkkejä paikkamaalauksen onnistumisen takaamiseksi. Hintaa purkille tuli 23 euroa eli noin 10 euroa enemmän Mastonin valmistamiin yleisväreihin verrattuna. Oiva palvelu ja oikea sävy ovat kuitenkin helposti lisähinnan väärtejä.

torstai 12. helmikuuta 2009

Ystävänpäivälahjaksi apua eläinvanhuksille

Ystävänpäivälahjan keksiminen ei ole aina erityisen helppoa. Kaikille lahjaongelman parissa painiville miehille tarjoan vinkkinä mm. Sokokselta löytyviä Wanha Markki -tuotteita, jotka sopinevat lahjaksi ainakin eläimistä erityisesti pitäville ystävättärille. Valikoimasta löytyy mm. eri tuoksuisia saunasaippuoita, -öljyjä ja -tuoksuja sekä taiteilijakodin omaa keramiikkaa. Myydyistä tuotteista saatuja varoja luvataan käyttää valmistajan Ylistarossa ylläpitämän eläinten vanhainkodin pyörittämiseen.

Vapaaehtoisvoimin pyöritettävä eläinvanhusten koti on Wanhan Markin sivujen mukaan tarjonnut kodin jo sadoille lopetusuhan alla olleille eläimille. Kampanja on suorastaan nerokas, jopa parempi kuin kaivon tai koulukirjojen ostaminen Afrikkaan, sillä pelkän lupauksen sisältävän paperin ohella eläinten hyvinvointia ostava saa mukaan myös saajan hyvinvointia kohentavan tuotteen, joka tuo käyttäjälleen varmasti hyvän mielen jokaisella käyttökerralla. Wanhan Markin erilaisten saunatuotteiden hinnat liikkuvat noin 20 eurossa, joka on varsin kohtuullinen lahjoitus hyvään tarkoitukseen.

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Kulutustavaraa ulkomailta

Ison-Britannian talous on romahtanut, mutta isoista Yhdysvalloista ja Euroopan rahaliitosta poiketen punta ei ole pitänyt arvoaan lainkaan isompien alueiden valuuttojen tasalla. Vaikka punta onkin tällä hetkellä vahvistumassa, on jopa kulutustavaran tilaaminen rahaliittoon kuulumattomasta Isosta-Britanniasta vielä kannattavaa.

Itse hyödynsin punnan heikkoa kurssia viimeksi viime viikolla tilatessani Ison-Britannian eBay-verkkohuutokaupasta itselleni myös kotimaisten tavaratalojen valikoimiin kuuluvan tuiki tavallisen Gillette Fusion Power -partahöylän. Valuuttojen arvonmuutoksesta ja taloustilanteesta kertoo paljon se, että sain kyseisen tuotteen kotiin postitettuna neljä euroa halvemmalla kuin jos olisin hakenut saman höylän Anttilasta. Penninvenyttäjien kannattaa nyt siis suunnata selaimensa ulkomaille ja verrata hintoja muutenkin kuin eri lähikauppojen välillä.

perjantai 6. helmikuuta 2009

Loudness War tappaa CD:n

Vanhana metallimusiikin ystävänä yllätyin iloisesti kuultuani YouTubessa Metallican tuoreen Death Magnetic -albumin biisejä. Bändihän kuulosti yhtä hyvältä, ellei jopa paremmalta kuin Ride the Lightningin ja Black Albumin aikoina. Olin kuitenkin kuullut jo etukäteen, ettei CD:n äänenlaatu ole erityisen hyvä. Vertailukohtana fanit ovat käyttäneet Guitar Hero III: Legends of Rock -peliin albumista julkaistua versiota. Ajattelin ongelman olevan kuitenkin lähinnä hifistien yliherkissä kultakorvissa, joten päätin ostaa levyn Sokokselta sopuisaan 9,90 euron hintaan.

Vaan kylläpä jää taas levyjen ostelu jatkossa vähemmälle. Äänenlaatu on ilman vertailukohdettakin perustasoisilla tietokonekaiuttimilla kuunneltuna hirveää puuroa. Kuulokkeet päässä levyä ei voinut kuunnella voimatta pahoin. Ongelmana on äänen kompressointi mahdollisimman kovan äänenvoimakkuuden saavuttamiseksi. Kyseessä on sama efekti, jonka vuoksi televisiossa mainokset kuuluvat aina huomattavasti varsinaista ohjelmaa kovempaa. Äänen hiljaisimmat ja kovimmat kohdat rutistetaan lähemmäs toisiaan, jolloin dynamiikka kärsii ja ääni muuttuu auraaliseksi jauhomakkaraksi. Tämä kovan soittovoimakkuden metsästäminen on tehnyt muuten hyvästä Death Magneticista kammottavaa roskaa.

Ei auttanut muuta kuin etsiä piraattipalvelimilta albumin Guitar Hero -versio. Vaikka MP3-muodossa jaeltuna tämäkään tuskin täyttäisi hifistien laatuvaatimuksia, on ero normaalikäyttäjälle huikea. Paremmalla dynamiikalla varustetut, joskin hiljaisemmin soivat kappaleet kuulostavat hyvältä. Kirk Hammettin ja James Hetfieldin kitaratyöskentely kuulostaa jämäkältä, eikä vastikään bändin basistiksi tullut Robert Trujillo jätä kuuntelijaa kaipaamaan yhtyeen jättänyttä Jason Newstedia.



Kuulemani mukaan Death Magneticiakin pahempi Loudness Wariksi ristityn äänenvoimakkuussodan uhri on vuosia odotettu Guns N' Rosesin myytin asemasta kauppojen hyllyille pudotettu Chinese Democracy. Varmaa on se, että kyseisen levyn kohdalla en sorru enää siihen virheeseen, että kuuntelisin varsinaista CD-tallennetta. Levyn voin toki ostaa tukimielessä, mutta ensin varmistan, että biiseistä on saatavilla kunnolliset versiot internetistä.