tiistai 29. maaliskuuta 2011

Autolehti Kartanon tapaan

Lähdin viime syksynä mukaan uudistamaan vuodesta 1997 toimineen autokerhon neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä yhdessä tuttavapiiristä löytyvän uuden päätoimittajan kanssa. Ensimmäinen uusi ja mielestäni onnistunut Lada Pravda -autolehti on nyt valmis ja halukkaat itäautoista tai yleensä autotekniikasta kiinnostuneet voivat ostaa uutukaisen kahvipöytäluettavakseen viiden euron hintaan.

Aiheina vuoden ensimmäisessä numerossa mm. puolalaisen,  FSO Polonez Atu Plussan, jollaista ei Suomessa kuunaan uutena myyty, kattava koeajo, ohjeita harrasteauton peltitöihin, opas moottorin anturien maailmaan sekä kertomuksia kerhon kokoontumisista ja niihin liittyvistä ikimuistoisista matkoista.

Irtonumeron voi ostaa ottamalla sähköpostitse yhteyttä päätoimittajaan.

torstai 24. maaliskuuta 2011

Pihatakka takapihalle


Kevät on taas tulossa ja takapiha kaipaa ehostusta, kunhan metrinen lumikerros haihtuu maan uumeniin. Takapihallani tulevan kevään pakollisiin töihin kuuluu köynnösritilöiden vaihto ja pensasaidan tasoittaminen. Kyönnökset kasvavat aidan tapaiseksi suojaksi sinänsä hienoissa puuritilöissä, mutta menneen talven lumitaakka hajotti nämä vuosien takaiset ritilät lopullisesti korjauskelvottomiksi. Unkarinsyreeniä taas ei ole lainakaan pensasaitoihin tarkoitettu, mutta pian kolmeen metriin yltävät sinänsä hyväkuntoiset oksat tuntuvat hieman turhan pitkiltä ja näyttävät epäsiisteiltä.

Takapiha kaipaa myös jotain aktiviteettipisteitä vierailijoiden viihdykkeeksi, joten grillin hankkiminen, josta on ollut Kartano-blogissa puhetta jo pitkälti yli kolme vuotta sitten, on nyt oikeasti hankintalistalla. Lisäksi ulkoiltoihin kaipaisi toisenlaistakin tulta, nimittäin pihatakkaa. Yllä olevan piharatkaisun näin sattumalta DIY Networkissa ja kuvan takkaratkaisu vaikuttaa mukavalta. Suurelta lyhdyltä näyttävä teräksinen ja lasinen laatikko rajaisi tulen turvallisesti, mutta päästäisi valoa ja varmasti myös lämpöä mukavasti ympärilleen. Mistä tällaisia saa Suomessa?

maanantai 21. maaliskuuta 2011

88 by Fiskars (by Edouard Urcadez)


Aloittelevan arizonalaisen teollisen muotoilijan Edouard Urcadezin suunnittelema kuulokevahvistin 88 on harjoituksena tehty muotoilututkielma, jossa suomalaisen Fiskarsin brändi on yhdistetty viihde-elektroniikkatuotteeseen. 

Vaikka Urcadez on säästellyt vahvistinyksikössään turhan paljon mustaa kumipinnoitetta ja oranssia tehosteväriä, näyttää 88 varsin uskottavalta tuotteelta. Pohjoismaisen minimalistinen muoto on tyylikäs, mutta ergonomisista tuotteistaan kuuluisa Fiskars tuskin päästäisi markkinoille tuotetta, jonka kaksi käyttäsäädintä ovat liian lähellä toisiaan, kuten 88-konseptissa.



Lisää Urcadezin koulutöitä voit nähdä miehen kotisivuilla.

torstai 17. maaliskuuta 2011

Kirjalöytö: Sortovuodet ja suurlakko, 1909

Viimeisin Pelastusarmeijan kirpputorin kanta-asiakaspäivinä 30 % alennuksella ostamistani kirjoista on paksu teos, joka kertoo vuoden 1905 suurlakon tapahtumista Oulun ympäristössä. Hieman yli 100-vuotias kirja viehätti iällään ja historiallisesti merkittävällä sisällöllään, joka muistuttaa päiväkirjaa. Yllä olevassa kuvassa tuokio Tampereen yleislakosta 1905, joka sai sortoon kyllästyneen väen tungeksimaan keskustorille.

Sortovuodet ja suurlakko v.1905 Oulun kaupungissa ja läänissä, 1909, Sigurd Roos (suom. Einar Wichmann)
"Samoin kuin kuvernööri Bergh'iä Kuopiossa ja Langia Turussa, voipi kuvernööri Otto Savanderia pitää bobrikoffilaisuuden inkarnatsioonina Suomen pohjoisimmassa seudussa."

Yli 360-sivuinen, ajan myötä jo sidonnaltaan heikentynyt teos kertoo tarinanomaisesti myös Suomen sortovuosista oululaisten näkökulmasta. Mahtava ajankuva on täynnä kuvauksia Suomen oloista ennen itsenäisyyttä ja teos muistuttaa miten erilaiseksi maailma onkaan muuttunut reilun ihmisiän aikana.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Kirjalöytöjä: Taidehistoria, 1923


Jatkoa kevyelle kirjalöytöjäni esittelevälle postausten sarjalle.

Taidehistoria, 1923, Axel L. Romdahl (suom. Ilmari Ahma)
"Esitettäväksi on ennen kaikkea otettu se, mikä on merkinnyt jotakin olennaista omalle ajalleen ja mikä samalla on arvokasta kaikille ajoille. Esityksen ala on rajoitettu Euroopan historiallisen ajan taiteeseen, osittain jotta kirja ei paisuisi ylen laajaksi, osittain jotta tekijä voisi paremmin hallita aineitaan ja perustaa kuvauksensa siihen, mitä hän itse on nähnyt ja tuntee."

Ruotsalaisen Romdahlin alkujaan vuonna 1918 kirjoittama opas on varsin hyvä yleisteos eurooppalaiseen taidehistoriaan. Liikkeelle lähdetään kreikkalaisesta temppelistä, sivuilla tutustutaan tarkoin gotiikkaan, italialaiseen maalaustaiteeseen, renesanssiin ja Rubensiin. Kirjan otos päättyy Paul Cézannen öljymaalauksen analysointiin. Etenkin laadukkaat kuvat, joita on 180 mustavalkoista ja kaksi värillistä, tekevät kirjasta aikaa kestävän. Onpa sisäsivulle kirjaa myöhemmin oppiteoksenaan käyttänyt kirjannut ylös teoksen saamisajankohtansa, 16.2.1957, jolloin yhä hyväkuntoinen opus on ollut jo 34 vuoden kunnioitettavassa iässä.

Yllä olevassa öljyvärimaalauksessa on Claude Monet'n näkemys yhdysvaltalaisesta taidemaalarista John Singer Sargentista työskentelemässä luonnossa noin vuonna 1885. Mielenkiintoista kuvassa on se, että Sargent oli tunnettu nimenomaan muotokuvamaalarina, mutta Monet'n teoksessa hän on selvästi maalaamassa maisemaa. Loppuun vielä pähkinä pohdittavaksi; jos impressionisti maalaa ekspressionistin työnsä ääressä, miltä työn alla oleva taulu näyttää teonhetkeä kuvaavassa maalauksessa?

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Kirjalöytöjä: Erämaan papin tytär, 1922

Vanhan kertomakirjallisuuden tapahtuma- ja paikkakuvailu on  varsin vierasta ja tarunomaista 2000-luvun lukijalle. Niinpä aikansa realistiset kertomateokset vetävät vertoja nykyaikaiselle fantasialle. Luonnon ja elämän kuvaukset näissä vanhoissa kirjoissa ovat todellisia mielikuvituksen apukäynnistimiä.

Erämaan papin tytär, 1922, Runa (suom. E.V.)
"He kulkivat katuja pitkin ajattelematta minne ja joutuivat Djurgårdeniin. He taivalsivat autioita, talvisia teitä. Lumi kimmelsi kuunvalossa ja kyhmyiset tammet ojentelivat valkoisia oksia heidän päidensä ylle. Korkealla ylhäällä tuikki tähtitaivas. Pitkiä matkoja kulkivat he äänettöminä, mutta aika-ajoin ajatteli Hjalmar ääneen. »Ainoa, minkä vuoksi minä enää voin elää, on kunnianhimo ja rikkaus.»"

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Sillanpään muistoissa

Tämä teksti jatkaa aiemmin aloittamaani, kirpputorilta löytämieni vanhojen kirjojen esittelyä. Tällä kertaa vuorossa on sananen suuren suomalaisen, Tampereen nykyisessä lyseon lukiossa oppinsa saaneen Frans Emil Sillanpään tuotannosta.

Kerron ja kuvailen, 1954, F.E. Sillanpää
"Kun on vielä pieni poika, on miehellä lupa päästää railakka vihellys keskellä valtakunnan pääkaupunkiakin, katukäytävää talsiessaan. Poliisia ei ole aivan lähellä ja jos olisikin niin hän tuskin vaivautuisi edes mitään sanomaan, kiinnikäymisestä puhumattakaan. Katsoisi ehkä vain sellaisella poliisimaisella alkukatseella, joka ei ole suopea eikä vihainen, vaan sellainen toteava."

Näin kuvailee Sillanpää nuoruutensa kuria ja järjestystä ajalta, jolloin aikamiehen ei sopinut julkisesti vihellellä, saati sortua tätäkin pahempiin järjestyshäiriöihin. Kirjassaan Sillanpää summaa lyhyiksi novelleiksi muistoja elämänsä varrelta, osan nuorelta ja osan vanhemmalta iältään. Kerron ja kuvailen päästääkin lukijan loikkaamaan hetkeksi Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen suuren suomalaisen pään sisään.

Kirjan hinta Pelastusarmeijan kirpputorilla oli tasan kaksi euroa, josta kanta-asiakaspäivien kunniaksi sain vielä 30 % alennusta. Ei siis lainkaan paha löytö.

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Kirjaostoksia kirpputorilta -30 %


Pelastusarmeijan kirpputorit myöntävät kanta-asiakkailleen 30 % alennuksen ostoksesta kuin ostoksesta 11.-15. maaliskuuta välisen ajan. Usein kirjoja Tampereen Puutarhakadun toimipaikasta ostavana hankin reilu vuosi sitten itselleni kanta-asiakaskortin muistaakseni 15 euron hintaan (tarkastin asian, liittymisen hinta oli 5 euroa). Tavallisesti kortilla saa 15 % alennuksen kaikista yli 10 euron ostoksista. Katso netistä lähimmän Pelastusarmeijan kirpputorisi sijainti.

Ehdin käydä perjantaina Puutarhakadun kirpputorilla ja mukaani tarttui jälleen joukko kirjoja. Esittelen hankkimani kirjavanhukset tulevina päivinä pienemmissä nipuissa, jottei postauksesta tule jo sinällään kirjan mittaista tekstiseinää.

Suuri kaskukirja, 1952, Tauno Karilas
"Voltairen luokse saapui kerran kolme mitä ihastuttavinta naista. Vanhus pyysi näitä kohteliaasti istuutumaan ja lausui:
- Tehkää olonne mukavaksi, hyvät naiset. Seisovat kaunottaret ovat sykähdyttäviä, istuvat vielä kauniimpia, mutta makaavista minä pidän eniten."

Kirja on kolmas painos ja aikansa kattavin vitsikirja. Yli 920 sivulle on saatu mahtumaan 3 000 maailmaslta kerättyä kaskua eli anekdoottia eli "lyhyttä tarinantapaista esitystä jonkun elämästä", kuten kirja niin sopivasti asian itse muotoilee. Kaskut on jaettu aiheisiin, joita ovat mm. naiset (yllä), luonteenpiirteet, tiede ja taide, keikarimaisuus, kirkonmenot ja saituus - kirja antaa jokaiselle osansa, joten kaskuihin on helppo suhtautua objektiivisesti hymähdellen, vaikka toki osa huumorista on 60 vuotta painamisen jälkeen jo hieman kuivahtanut.

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Perjantai-illan parhaat

On olemassa asioita joihin aina palaa. Ostaa aina samoja irtokarkkeja, kuuntelee aina samoja biisejä, tekee aina samoja ruokia. Luottoreseptit ovatkin yksi parhaista jutuista, jotka pelastavat aina kun ei "keksi mitään syötävää". Yksi parhaista omista luottoresepteistäni on maailman paras tomaattikeitto. Sen makuun voi aina luottaa ja se saa aina paremmalle tuulelle, koska se nyt vaan on niin hyvää. Keittoa tarjoili minulle ensimmäiseksi hyvä ystäväni Liisa, ja sen jälkeen olen tehnyt sitä lukuisia kertoja. Mikään maailman terveellisin resepti se ei ole kaikkine juustoineen ja kermoineen, mutta ah niin hyvää. Alkuperäinen resepti löytyy täältä, oma versioni noudattelee sitä melko hyvin. Olen vähentänyt nesteen määrää, koska keitto tuntui nyt jo hiukan ohuelta. Tässä se siis tulee:

Maailman paras tomaattikeitto

500 g tomaatteja
500 g tomaattisäilykettä (murskaa, paseerattua, mitä nyt sattuu saamaan)
1 sipuli pilkottuna
1 laakerinlehti
2 rkl raakaruokosokeria (tavallinenkin ajaa kyllä asiansa)
2 valkosipulin kynttä
suolaa
pippuria
basilikaa (kuivattua tai tuoretta)
1 prk (200 g) Philadelphiaa (tai muuta maustamatonta tuorejuustoa)
1 prk (2 dl) kuohukermaa

Kalttaa tomaatit, eli tee ristiviilto kylkeen, laita kuumaan veteen lillumaan ja poista kuori kun se alkaa irrota. Poista tomaateista myös kannat.

Pilko sipuli ja valkosipuli. Laita kattilan pohjalle voita ja paistele sipuleita sen verran, että niistä tulee kuultavia. Kippaa sekaan tomaattisäilyke ja kaltatut tomaatit. Lisää laakerinlehti, sokeri, suola, pippuri ja basilika. Anna kiehua miedolla lämmöllä n. 20-25 minuuttia, kunnes tomaatit on pehmeitä. Sekoittele välillä jos muistat.

Ota keitto pois levyltä ja anna jäähtyä hiukan. Nouki kyydistä pois laakerinlehti (ei ole hirveän vaarallista vaikket muistaisikaan). Soseuta keitto sauvasekoittimella tai muulla välineellä suhteellisen tasaiseksi. Lisää joukkoon tuorejuusto ja sekoittele kauhalla kunnes se sulahtaa. Laita kattila takaisin kuumalle levylle ja lisää kerma. Kuumenna keitto vielä uudestaan, mutta älä anna kiehua.

Hotki parempiin suihin. (Ehdin jo syödä yhden lautasellisen ennen kuvan ottoa ja sen kyllä huomaa, sori.)




Keiton lisäksi kaipasin jotain makeaa. Toinen puolisko toi viime viikolla Stockmannilta hyvin amerikkalaisia minivaahtokarkkeja. Vaikka ängettiin niitä tietysti heti jo kaakaokupit puolilleen, jäi pussiin silti jäljelle iso kasa. Muistin nähneeni joskus Pirkassa tai jossain muussa lehdessä jonkinlaisen reseptin Rocky Road -brownieista, joissa oli vaahtokarkkeja, pähkinöitä ja suklaata. Aikani googleteltuani löysin jostain randomkeskustelufoorumilta (hukkasin sen linkinkin jo, olisko ollut suomi24) jonkinlaisen reseptin. Kirjoitin sen ylös, tarkistin kaapeista aineet ja ryhdyin toimeen.

Kuiva-aineita yhdistäessäni tajusin, että reseptiin tulisi neljä desiä suklaata, vaahtokarkkeja sekä melkein 6 desiä sokeria. Tästä makeuden määrästä kauhistuneena vähensin sokeria määrää puolella ja sovelsin vähän muutenkin ja kas, mielestäni lopputulos oli juuri sopiva. Nyt voin myös hyvillä mielin ottaa toisen (ja kolmannen ja...) palan, koska kaloreitakin on melko paljon vähemmän! Laitan nyt sulkuihin sen määrän, jota alkuperäinen resepti tarjoili, jos joku vaikka haluaa kokeilla minkälaista siitä tulee. En ole myöskään ihan varma, että minkälaista tästä ylipäänsä oli tarkoitus tulla, koska ohjeistus oli hiukan epämääräinen, mutta itse olin uunista tupsahtaneeseen torttuun varsin tyytyväinen.




Rocky Road Brownies

3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl suolaa
1,5 dl kaakaojauhetta (2 dl)
1,75 dl sokeria (3,5 dl)
1 dl fariinisokeria (2 dl)
130 g valkosuklaarouhetta (2 dl)
175 g sulatettua voita (2 dl)
4 munaa
1dl kahvijuomaa

Täyte:
130 g tummaa suklaarouhetta (2 dl)
2 dl pähkinärouhetta (itse käytin hasseleita ja saksanpähkinöitä)
2 dl vaahtokarkkeja (minejä tai sitten isompia pilkottuina)

Vatkaa kulhossa kevyesti kananmunat, jäähtynyt sulanut voi sekä jäähtynyt kahvi. Sekoita kuiva-aineet keskenään ja sekoita hyvin nesteiden joukkoon. Kippaa taikina leivinpaperilla päällystetylle pellille ja tasoittele sopivaksi levyksi. Paista 170 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Sekoita tällä välin täyteainekset keskenään. Ota sitten pelti uunista ja kippaa täyte paistuneen levyn päälle. Laita takaisin uuniin ja anna olla vielä noin 5-7 minuuttia, kunnes vaahtokarkit ovat vähän saaneet väriä.

Hotki parempiin suihin


torstai 10. maaliskuuta 2011

Maailman paras Porsche 911


Autoharrastajista löytyy monen merkin faneja, mutta harva voi kieltää klassisen Porsche 911:n kuuluvan omalle suosikkilistalle. Helposti tunnistettava kaksipaikkainen, takamoottorinen urheiluauto on ehtinyt pian 50 vuoden ikään ja nähnyt pienin askelin tehtyjä ratkaisevia muutoksia läpi historiansa. Jokaisella Porsche 911:stä pitävällä on myös oma vuosimallisuosikkinsa - toinen pitää uusimmasta huipputeknisestä versiosta, toinen 80-luvun röyhkeästä juppimallista ja kolmas 60-70-lukujen rajusta herrasmies-Porschesta.

Kalifornialainen Singer Vehicle Design yhdistää kaikkien aikojen parhaat Porsche 911:n ominaisuudet yksiin kuoriin. Korin muoto kunnoittaa 70-luvun vahvoja linjoja yksityiskohdin niin 60-luvun kilpamalleista kuin 80-luvun pulleammistakin korimalleista. Kaikkien käsinkoottujen Singer 911 -mallien pohjana on vuosimallia 1994 varhaisempi aito Porsche 911, jonka runko entisöidään huippukuntoon, moottoriksi asennetaan 90-lukulainen 300-425-hevosvoimainen ilmajäähdytteinen kuusisylinterinen boxer-moottori ja auton alusta päivitetään tämän päivän vaatimusten tasolle. Autoissa on myös verhoiluun integroitu turvakaari ja mm. täysin uudet xenon-valot. Melkoinen määrä koripeltejä on korvattu hiilikuituosilla painon pudottamiseksi.


Singer 911singahtaa suoraan oman Porsche 911 -haluttavuuslistani kärkeen, sillä autossa yhdistyvät tehokkaasti vanha ja uusi tekniikka samoihin, kauniisiin ja unohtumattoman tyylikkäisiin kuoriin. Lisää tietoa Singer 911:stä on Singer Vehicle Designin sivuilla.

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Muotimerkki JP julkaisi menevän polkupyörän


Sivuutettakoon se seikka, että muotimerkki James Perse saa pienimmän yhteisen nimittäjän mukaisesti suomalaiset ainakin salaa hieman virnistämään ja keskitytään ihastelemaan JP:n julkistamaa upeaa kaupunkipyörää. Mustana, valkoisena, harmaana ja kuvan mukaisena oranssina saatavan polkupyörän nimi on yksinkertaisesti Cruiser. Muotoilullisesti pyörästä on otettu kaikki turha pois, jotta yksinkertaisen rungon mielenkiintoiset taitteet ja yksityiskohdat pääsevät nousemaan  kunnolla esille. Massiivista, maskuliinista ilmettä luo täysin musta renkaiden ja vanteiden yhdistelmä. Vanhaa aikaa henkivä satula tuo pinnalle myös hieman Harley-Davidson-fiiliksiä ja hiljaisen lupauksen siitä, että tällä pyörällä kuljetaan puhtaasti omia polkuja. Hintaa Cruiserilla on hulppeat 1 800 euroa.

Valotetaan vielä, että James Perse, perustajansa mukaan nimetty vaatemerkki on juuri täyttämässä 15 vuotta ja nykyään mallistosta löytyy vaatteiden ja Cruiser-fillarin lisäksi myös lukuisia huonekaluja. Suomessa ei ole Persen omaa liikettä, mutta miehen luomuksia voi verkkokauppojen lisäksi bongata ainakin helsinkiläisestä Gaudetesta.