maanantai 12. huhtikuuta 2010

Nuorta voimaa 50-luvulta

Taannoisesta kaupunginkirjaston poistomyynnistä mukaan tarttui myös kaksi kokonaista vuosikertaa Nuori voima -kulttuurilehteä. Koviin kansiin kootut vuosikerrat ovat vuosilta 1952 ja 1954. Nuoren voiman liiton julkaisema kuukausittainen lehti on toiminut suomalaisen kirjallisuuden ja yleissivistyksen äänenkannattajana jo vuodesta 1908 ja poimimani 50-luvun vuosikerrat ovat ajalta, jolloin kirjallisuuden partiolaisiin verrattava liitto ajautui jäsenkadon myötä kuoleman partaalle. Liitto ja lehti elävät yhä, lisätietoa lehden nykytilasta löytyy Nuoren voiman liiton kotisivuilta. Vanhoissa lehdissä on myös mitä hauskempia mainoksia, joita en malata olla jakamatta tässä.





Nuori voima -lehdissä oli myös kuukausittainen Älyn puntarointia -palsta, jonka anterovipusmaiset tehtävät saavat 2000-luvun aivot lyömään tyhjää todella lujaa. Koittakaapa ratkaista aluksi nämä kolme:

1) TATU J. TIIMA, LOIMAA
Tapasimmepa kerran oheisen nimisen herran, jonka nimeen kätkeytyy hänen ammattinsa täydellisesti. Mikähän titteli oli?

2) Missä kasvissa on tie ja tanssipaikka?

3) Mistä kasvista keskustan kattaen saa eläimen?

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Pohjoismaista muotoilua 1961

Kevään korvalla kirjahylly on saanut erityisen paljon täydennystä huokeista kirpputorilöydöistä. Myös Tampereen kaupunginkirjasto Metson poistomyynnistä tarttui matkaan muutama jo kohtalaiseen ikään ehtinyt teos. Yksi löydöistä on Ulf Hård af Segerstadin vuonna 1961 valmistunut Scandinavian Design, joka käsittelee nimensä mukaisesti pohjoismaista muotoilua ja heijastelee myöhemmin läpilyöneitä 1960-luvun trendejä. Ohessa muutama poiminto kirjan annista.


Lisa Johansson-Papen valaisintehdas Ornolle suunnittelemat valaisimet tarjoavat ajalle tyypillisiä selkeitä muotoja ja värjättyä lasia. Kupujen sisälle eloa tuovat futuristiset niin ikään lasista valmistetut valonhajottimet.


Tanskalaisen Borge Morgensenin tammesta ja nahasta koostuva tuoli juuri oikeanlaisessa ympäristössä Le Klintin valaisimen loisteessa. Hyllystä kätevästi esiin kääntyvälle työtasolle sijoitetut paksukehyksiset ruskeat silmälasit tekevät aikakausikuvauksesta täydellisen.


Moderni keittiökuva vuodelta 1961 tarjoaa lukemattoman määrän skandinaavisia yksityiskohtia. Borge Morgensenin pöydältä löytyy Timo Sarpanevan musta pata ja pöydän yltä Yki Nummen Ornolle suunnittelema muovinen valaisin. Ja mitä olisi 60-luku ilman oranssia? -etualalla väripilkkuna olevat mausteannostimet ovat Saara Hopean suunnittelemat ja Wärtsilän valmistamat.

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Uutta suomalaista automuotoilua

Pääkaupunkiseudun Metropolia-ammattikorkeakoulussa kehitetty RaceAbout-urheiluauto on hyvä osoitus kotimaisesta tuotekehitystaidosta. Vuonna 1998 alkunsa saaneen autosuunnitteluprojektin tulokset saatiin julkisuuteen vuonna 2000 ensimmäisen RaceAboutin muodossa. Vuonna 2002 valmistui toisen sukupolven RaceAbout-kilpuri, joka jalostui vielä vuonna 2005 kolmannen sukupolven myötä varsin kauniiksi kaksipaikkaiseksi pieneksi roadsteriksi. Auton muodot olivat toki melkoisen lähellä Luc Donckerwolken italialaiselle Lamborghinille piirtämiä Gallardoa ja Murcielagoa. Yhdennäköisyydestä huolimatta RaceAboy 05 oli kaunis ja riittävän persoonallinen erottuakseen kilpailijoistaan.



Sitten tuli sähkömoottori. On ilmeisesti jonkinlainen luonnonvakio, ettei ekologisesta autosta saa kuin aivan sattumalta tyylikkään. Onnistujiin lukeutuu mm. yhdysvaltalainen Tesla. RaceAboutin pian X-Prize-kilpailuun osallistuva nelivetoinen vuoden 2010 sähkömoottoriversio puolestaan on muotoilultaan epäonnistunut. Auton keula tuntuu kopioivan Nissanin urheilumallin GT-R:n ja Z-sarjan muotoja, mikä tekee nokasta turhankin tutun tuntuisen. RaceAboutin ainoa todella onnistunut muotoilullinen uudistus on perä, joka on ajattoman tyylikäs pyöreine takavaloineen.




Sivuprofiilissa muotoilijalle on iskenyt volttikuume. Auton ohjaamo on täysin epäsuhtainen muuten kauniiseen muotoon nähden, muistuttaen lähinnä Jetsonit-televisiosarjan avaruusaluksia. Pienessä autossa täytyy toki olla tilaa kuljettajalle, mutta auton muu kylkilinja saa ohjaamon näyttämään sarjakuvamaisen suurelta kuvulta. Kylkilinjan turha monimutkaisuus ja erilaisten toistensa risteävien pokkauslinjojen tarpeellisuus on pakko kyseenalaistaa. Kyljen alaosassa oleva tumma syvennys saa suuren sivuikkunan näyttämään entistä massiivisemmalta vasten ohueksi jäävää kylkiprofiilia. Auton muotoilu olisi toiminut taatusti paremmin edeltäjiensä tapaan avomallisena.



Jostain syystä sähkömoottorin mukaantulo saa kuitenkin autot näyttämään lähes aina edeltäjiään tyylittömämmiltä. Hyvinä perheautoesimerkkeinä tästä toimivat kammottava Toyota Prius ja suorastaan hirvittävän ruma ensimmäisen sukupolven Honda Insight. Honda on saanut Insightissa muodot vihdoin tänä vuonna lähemmäs tavallista perheautomuotoilua, mutta Suomessakin menestystä saavuttanut Prius rämpii edelleen pieleen menneen retroilevan futurismin kourissa.

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Kaupunki ja internet

Olen monesti ihmetellyt miten harvakseltaan Tampereen kaupungilta löytyy vapaita langattomia verkkoja eli alan jargonia käyttäen Wi-Fi hotspoteja. Saman on huomannut myös ainakin Ei oo totta -blogin Katleena, joka hämmästelee terävin sanoin sitä, miksei Stockmannin kaltaisesta yläluokan tavaratalosta löydy langatonta verkkoa edes kahvilasta. Omalla kohdallani ilmaisen Wi-Fi-yhteyden tarjoaminen nostaa kyllä kahvilan suosiota. En ehkä asiakkaana ostaisi sen enempää kahvilan tuotteita kerralla, mutta olisin taatusti palaava asiakas, mikäli minulle tarjottaisiin vaikka puolen tunnin tai tunnin mittaista pääsyä ilmaiseen verkkoon.

Aina parempi tietysti mikäli verkon käyttöaikaa ei olisi rajoitettu mitenkään, sillä näin myös asentaminen olisi helpompaa. Verkkoa pystyttäessä kahvilan tai muun liikkeen tulisi ainoastaan ottaa huomioon se, ettei verkon kantomatka yllä lähistön asuintaloihin, sillä muuten ilmainen verkko on pian tukossa vapaamatkustajista. Tämä lieneekin se suurin syy sille, miksi keskustasta ilmaisia verkkoja ei löydy, sillä asiakkaille tarkoitettu netti on yhtä hyvin kenen tahansa kantomatkalla asuvan jatkuvasti käytettävissä. Kantomatkan rajoittamisen ohella ainoa toimiva ratkaisu on jonkinlainen vaihtuva salasanajärjestelmä. Voisihan kahvila painattaa kertakäyttöisiä salasanoja vaikka servetteihin. Toisaalta tämä tekisi ilmaisverkon ylläpidosta jälleen sietämättömän taakan kahvilalle ja itse olen sitä mieltä, että kaksi euroa kahvikupista on jo nyt aivan liikaa.

Ja toisaalta, tästä syystä operaattorit myyvät 3G-mokkuloita ja mobiililaajakaistaliittymiä matkapuhelimiin, jotta se netti olisi käytettävissä oikeasti missä tahansa, milloin tahansa.

lauantai 3. huhtikuuta 2010

Ferris Buellerin Ferrari-kopio myytävänä

Vuonna 1986 julkaistunMatthew Broderickin tähdittämän leppoisan nuorisoleffan Ferris Bueller's Day Offin kulkineena ollut Ferrari-kopio on nyt kaupan. Ison-Britannian Hendonissa 19. huhtikuuta järjestettävässä jättihuutokaupassa esillä olevan auton hinnan odotetaan kohoavan jopa 45 000 euroon, ilmenee huutokaupan kotisivuilta. Ferrari 250GT Spyder Californiaa esittävän replica-mallin on valmistanut kalifornialainen Modena Design & Development ja autossa ei ole oikeaa Ferraria kuin lasikuituinen ulkoasu. Sisällä sykkii italialaisen V12:n sijaan Fordin 4,7 litran V8-moottori ja alustaratkaisu on tiettävästi peräisin englantilaisen MG:n avoautosta. Alkuperäistä 250GT Spyder Californiaa ei 60-luvulla valmistettu kuin noin sata kappaletta, joten 45 000 hinta tarkasti tehdystä kopiosta ei olekaan välttämättä niin paha kuin miltä se aluksi kuulostaa. Etenkin kun otetaan huomioon, että auto on ehta elokuvatähti.




Kaksi muuta 80-luvun kuuluisista Ferrari-replicoista esiintyivät televisiosarjassa Miami Vice, jonka ensimmäisillä tuotantokausilla päähenkilöt kurvailivat mustalla Chevrolet Corvetten pohjalle rakennetulla Ferrari 365GTS/4 -kopiolla. Myöhemmissä jaksoissa musta avomalli korvaantui ikimuistoisella valkoisella Ferrari Testarossalla, joka sekin oli kuitenkin kopio ja perustui huomattavasti halvemman, joskin aidosti italialaisen De Tomaso Panteran tekniikkaan. De Tomaso Pantera taas on suomalaisille rokkareille tärkeä siitä, että Mötley Crüen laulaja Vince Neil ajoi tällaisella autolla humalaspäissään kuuluisan kolarinsa vuonna 1984, jossa surmansa sai Hanoi Rocksin rumpali Nicholas "Razzle" Dingley.