Valolla sisustamista

Sokokselta syksyllä ostamani makuuhuoneen uusi lampunvarjostin tuo melkoisen tekstuurin huoneen seinille. Tapettia muistuttava valokuvio jatkuu ympäri huoneen myös kattoon ja kaukaisimpaan nurkkaan asti. Käytin varjostimen kanssa aluksi huurrelasilla varustettua energiansäästöpolttimoa, jonka valoteho ja terävyys eivät riittäneet kuvion esiintuomiseen. Halogeenipolttimo antaa terävää kirkasta valoa ja nostaa varjostimen idean oikeuksiinsa.

Yksivärisille seinille ja minimalistisiin tiloihinkin saa kummasti eloa valolla ja sen mielenkiintoisella käytöllä.

Pohjoismaista muotoilua 1961

Kevään korvalla kirjahylly on saanut erityisen paljon täydennystä huokeista kirpputorilöydöistä. Myös Tampereen kaupunginkirjasto Metson poistomyynnistä tarttui matkaan muutama jo kohtalaiseen ikään ehtinyt teos. Yksi löydöistä on Ulf Hård af Segerstadin vuonna 1961 valmistunut Scandinavian Design, joka käsittelee nimensä mukaisesti pohjoismaista muotoilua ja heijastelee myöhemmin läpilyöneitä 1960-luvun trendejä. Ohessa muutama poiminto kirjan annista.

Lisa Johansson-Papen valaisintehdas Ornolle suunnittelemat valaisimet tarjoavat ajalle tyypillisiä selkeitä muotoja ja värjättyä lasia. Kupujen sisälle eloa tuovat futuristiset niin ikään lasista valmistetut valonhajottimet.

Tanskalaisen Borge Morgensenin tammesta ja nahasta koostuva tuoli juuri oikeanlaisessa ympäristössä Le Klintin valaisimen loisteessa. Hyllystä kätevästi esiin kääntyvälle työtasolle sijoitetut paksukehyksiset ruskeat silmälasit tekevät aikakausikuvauksesta täydellisen.

Moderni keittiökuva vuodelta 1961 tarjoaa lukemattoman määrän skandinaavisia yksityiskohtia. Borge Morgensenin pöydältä löytyy Timo Sarpanevan musta pata ja pöydän yltä Yki Nummen Ornolle suunnittelema muovinen valaisin. Ja mitä olisi 60-luku ilman oranssia? -etualalla väripilkkuna olevat mausteannostimet ovat Saara Hopean suunnittelemat ja Wärtsilän valmistamat.

Valoa vain tarpeen mukaan

Kodissa käytetyt valaisinpolttimot ovat kehittyneet huikeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ensin valontuotannossa hyötysuhteeltaan huonot hehkulamput saivat rinnalleen hieman loisteputkia muistuttavat energiansäästölamput, joista huomattavasti parannettuna painoksena kaupoissa ovat alkaneet yleistyä nyt vielä vähemmän sähköä kuluttavat ja vähemmän ongelmajätettä tuottavat LED-polttimot. Yanko Designissa esitelty Seokjae Rheen suunnittelema EcoBulb lisää polttimon elinikää ja pienentää sähkönkulutusta vielä varsin yksinkertaisella muunnoksella. Mikäli huoneessa vietetään aikaa lähinnä työpisteellä ahkeroiden tai nojatuolissa kirjaa lukien, on pyöreän polttimon ympäriinsäsäteilevä valo silkkaa haaskausta.

EcoBulbin ideana on, että polttimosta voidaan sytyttää vain osa ja ohjata valo sinne missä sitä todella tarvitaan. Kuuteen segmenttiin jaetusta polttimosta voidaan sytyttää kerralla yksi tai useampi osio valontarpeen mukaan.

Energiaa säästävien lamppujen koko-ongelma

Omalla kohdallani energiaa säästävien polttimoiden hankinnan koko ongelma on koko-ongelma. Vähemmän virtaa kuluttavat polttimot ovat kooltaan yleensä huomattavasti vanhoja hehkulamppuja suurempia. Toki on ymmärrettävää, että kaasuun perustuva toiminta vie sytyttimineen enemmän fyysistä tilaa, mutta silti toivoisin tämän asian korjaantuvan lähitulevaisuudessa.

Tänään kulutin joulukuusiostoksilla saamani 12 euron lahjakortin paikallisessa Bauhausissa. Mukaan tarttui kaksi Megaman-merkkistä energiansäästöpolttimoa. Kaupassa vertaillessani nämä Petit Economy -mallit olivat hyllyn pienimpiä polttimoita, mutta kotona karu totuus paljastui. WC:n lasikupujen alle polttimot eivät mahtuneet lainkaan liiallisen pituutensa vuoksi, noin senttimetriä lyhempi malli olisi sopinut.

Työpöydän valaisimeen polttimo sopii paikalleen, mutta on liian pitkä jäädäkseen metallisen kuvun alle täysin piiloon, jolloin lopputulos on silmiä häikäisevä ja ruma pätkä polttimoa, joka näkyy varjostimen alta. Joko valmistajien on pian saatava markkinoille lisää pieniä energiansäästöpolttimoita tai ihmiset joutuvat tulevan hehkulamppujen myyntikiellon myötä päivittämään valaisimensa ja varjostimensa astetta suurempaan kokoluokkaan.

Alennusmyyntien uhrina

Joulunjälkeiset alennusmyynnit alkoivat tänään lähes jokaisessa liikkeessä. Kun päivällä lähdin ystäväni kanssa kahville keskustaan, en uskonut palaavani illalla kotiin uusia vaatteita täynnä olevien muovikassien kanssa. Sopivan ansan minulle viritti Sokos, josta löytyi korkeakauluksinen vetoketjuton neulepaita. Myös Seppälä tiesi mitä etsin ja alennuksesta löytyi pitkähihainen luonnonvalkoinen ruskealla printillä varustettu t-paita, sekä täysihintaisena pääkalloaiheinen ruskea vyö.

Uutena löytönä uskalsin vihdoin astua sisään Aleksanterinkadun Trendy People -myymälään, joka myy käytettyjä merkkivaatteita. Pienen myymälän tarjonta oli riittävä ja, vaatteet lähes käyttämättömän oloisia ja hinnaltaan todella edullisia. Pikasilmäyksellä skaala ylsi viiden euron paidoista 40 euron loistokuntoisiin Tommy Hilfigerin farkkuihin. Hieman Silver-bloginkin innoittamana uskaltauduin ostamaan itselleni tavallisesta poikkeavaa päällepuettavaa. Selectedin musta röyhelörintainen musta paita kiinnitti huomioni tavallista kauluspaitaa mielenkiintoisempana vaihtoehtona. Myös toinen ostamani paita oli Selectedin, violetin sävyisellä kukka-aiheella ja valkoisella päävärillä varustettu rento ja raikas kauluspaita kesäksi.

Kannattaa tutustua siis myös itselle uusiin liikkeisiin. Itse ainakin tulen palaamaan Treny Peopleen vielä monta kertaa, niin hyvä kuva liikkeen valikoimasta jäi. Päivän päätteeksi löysimme vielä Stockmannilta kauniin Pentikin kynttiläkruunun keittiön pöydän ylle ripustettavaksi. Pienenä miinuksena unohdimme ostaa kruunuun sopivat kynttilät.

Kynttilöistä puheenollen

Törmäsin MostOriginal.com:ssa hienoihin kynttilänjalkoihin. En yleensä pidä näin koristelluista esineistä, mutta jostain syystä nämä valkoiset, puiset kynttilänjalat tuntuivat siltä, että ne sopisivat ikkunalle mukavasti tuomaan huoneeseen vähän koristeellisuutta.

Kuvan kynttilänjalat ovat Ester Shalafin valmistamat, koristelu ja maalaus on käsintehty. Valmistusmaa Israel. Jalat ovat 12cm korkeat.

Kynttilänvalossa kirjoitettua

Sähköyhtiöni muisti minua tänään tasauslaskullaan. Itse energian ostan muualta, mutta sähkönjakelussa Tampereen sähkölaitoksella on monopoli tällä alueella. Vuosikulutukseni ei sinänsä yllättänyt minua, mutta edelleen ihmettelen mikä on se laite asunnossani, joka imee sähköä noin tuplamäärän normiin verrattuna.

E.ON kertoo sivuillaan suuntaa antavia esimerkkejä vuosikulutuksesta. Yksiön kokoisen kartanoni pitäisi heidän listansa mukaan kuluttaa keskimäärin 900 kWh vuoden aikana. Edellisen vuoden aikana asuntoni on kuitenkin salamoinut sähköä hulppean 1920 kWh verran. En ymmärrä.

Tietokone syö sähköä, kyllä. Koneeni ei kuitenkaan ole päällä ympärivuorokautisesti, sammutan myös näytön usein kun en koneella tee mitään hetkeen. Jääkaappini on vasta puolitoista vuotta vanha ja A-energialuokkaa. Minulla ei ole pakastinta. Hellaa käytän ehkä kolme tai neljä kertaa viikossa, uunia harvemmin. Lamppuina minulla on usein päällä kaksi tavallista 40W hehkulamppua. Pesukoneeni on vain muutaman vuoden ikäinen ja myöskin A-energialuokkaa. Jostakin tuota kallisarvoista sähköä kuitenkin nyt valuu harakoille.

Pitänee hankkia jonkinlainen pistorasiaan asennettava kulutusmittari, jolla voisi tarkkailla kunkin laitteen virrankulutusta ja näin paikantaa virtasyöpön. Toisekseen sähkönkulutus lähtee ensisijaisesti omista valinnoista. Syytä olisi ehkä nukkumaanmennessä lukea kirjaa sen 40W lampun valossa ennen kuin katsoa televisiota. Viimeaikoina olen jo tottunut katkaisemaan pelikonsolin virrat pääkytkimestä ja ottamaan puhelimen laturin pois seinästä heti kun akku on latautunut. Vielä pitää nipistää jostakin, kun vain tietäisi mistä.

Vinkkejä hyvään sähkölaskunhillintään otetaan vastaan.

Energiaa säästölampusta

Jo edellisestä talvesta asti olen haaveillut piristäväksi luvatusta kirkasvalolampusta. Nyt kun talven pimeinä iltoina väsymys on taas ottanut vallan, eikä kahdeksantuntiset yöunet tunnu millään riittävän, tuli jälleen himo saada tällainen mystinen keinoaurinko kotiin, jotta aamut eivät enää venyisi iltapäivään asti. Hintaluokkaa varsinaisilla, noin 2500 luxin kirkasvalolampuilla on noin 200 euroa. Halvemmallakin saa ja kalliimmallakin voi ostaa, mutta äkkiselauksella ominaisuudet tuntuivat olevan suurinpiirtein samanlaiset eri valmistajien laitteissa.

Tuossa sitten päivänä eräänä päädyin Bauhausin valaisinostastolle ja mukaan tarttui 11W sähköä syövä 600 luxin voimalla luonnonvaloa hehkuva energiansäästöpolttimo. Hintaa polttimolla oli pientä vaille 20 euroa. Kotona laitoin polttimon ensin jalkalampun päähän, jonka jälkeen koko huone loisti sinihehkuisena. Ei hyvä. Tarkistin asunnon muut lampunkannat ja kaikki olivat pienille E14-kantaisille polttimoille. Tämä minun uusi kirkasvaloni oli siis tällä vanhalla, isolla E27-kannalla varustettu. Seuraavana päivänä marssin Sokoksen valaisinosastolle ja pitkällisen etsinnän jälkeen löysinkin suht simppelin lasiputkilovalaisimen, jolle kelpaa isokantainen polttimo. Hintaa 39 euroa. Myyjän ilme oli muuten mielenkiintoinen kun ilmoitin, että polttimo on jo, piti löytää vain sille sopiva lamppu.

Nyt kun valaisin on ollut muutaman päivän käytössä voisin todeta seuraavaa: se toimii. Vaikka valotehoa onkin huomattavasti vähemmän kuin ns. oikeissa kirkasvalolampuissa, tuntuu silti tässä kahden metrin päässä lampusta työskentely paljon mukavammalta, eikä oikeastaan väsymyksen oireita tule niinkauan kun lamppu on päällä. Joko lampulla on vahva psykologinen vaikutus tai sitten jopa tuontehoinen luonnonvalopolttimo auttaa talven väsymykseen. Itse olen ainakin erittäin tyytyväinen tuloksiin, ottaen huomioon lampun hinnan (n. 59e) verrattuna keskihintaiseen kirkasvalolamppuun (n. 200e). Samalla maailma pelastuu, sillä valo todella on kirkas, eikä muita lamppuja tarvitse huoneessa päällä edes pitää yhtäaikaisesti.

Aiemmin saman valotehon aikaansaamiseen tarvittiin yhteensä 120 wattia sähköä ja nyt tuo 11 wattia. Hyvä mieli, virkeämpi olo ja sähkölaskun jälkeen enemmän rahaa jäätelöön. Elämä hymyilee.