Hans Rosling ja maailman kehitys

Ruotsalaisprofessori Hans Rosling on näyttänyt viime vuosina mallia siitä, miten maailman kehitys voidaan esittää yleisölle siten, että maallikkokin ymmärtää mistä on kyse. Miehen vuonna 2006 TED-konferenssissa pitämä puhe on innostuneisuudessaan suorastaan legendaarinen. Rosling esitteli samalla kehittämänsä Trendalyzer-ohjelman, jolla monimutkaistakin statistiikkaa voidaan esittää selkeästi. Miehen alla olevalla videolla esittelemiä tilastoja pääsee vertailemaan itse ilmaiseksi Gapminder-järjestön sivustolla, josta löytyy selaimessa toimiva versio Trendalyzerista.


Ja tärkeintähän ovat tietenkin itse tilastot. Jo pelkästään oman kotimaan eri tilastotiedoista löytyy monta yllättävää seikkaa, joista riittäisi pohdittavaa monen blogipostauksen verran. Gapminderin tarjoama tilastopalvelu toiminee oivana työkaluna etenkin opiskelijioiden tietolähteeksi.

Gapminderin tilastotietojen lukeminen vaatii tietenkin jonkin verran kontekstin ymmärtämistä. On täysin turhaa pelästyä sitä tosiseikkaa, että Suomi on henkilökohtaisen sähkönkulutuksen osalta aivan maailman kärkimaita, sillä kun katsotaan, että kärjessä ovat myös maat kuten Islanti, Norja, Ruotsi ja Kanada, nähdään syyn olevan suureksi osaksi kiinni maantieteellisen sijainnin aiheuttamasta kylmästä ilmastosta ja sähkölämmityksen tarpeesta. Toisaalta sähkönkuluttajien kärjessä ovat myös lämpimistä maista varakkaimmat, kuten Qatar ja Kuwait, joissa taas tarvitaan jatkuvasti sähkökäyttöistä ilmastointia rakennusten viilentämiseksi. Tietenkään kaikki ei ole näin yksioikoista, mutta juuri tällaisten syyn ja seurauksen pohtimisen herättämiseen Gapminder on parhaimmillaan.

Ilmainen sanakirja

Suosittelen kaikille sanakirjaa tarvitseville ilmaiseksi netissä saatavilla olevaa palvelua, joka osaa useita kieliä. Sivusto toimii nopeasti kiitos kevyen ulkoasun, joka on kuitenkin myös silmälle miellyttävä. Kiitosta saa myös hyvä käytettävyys, esimerkiksi lähde- ja kohdekielten vaihto päikseen onnistuu yhdellä klikkauksella. Tosin paremmin homma toimisi, mikäli molemmille kielille olisi oma syötekenttänsä.

Ilmainen sanakirja osaa yhteensä 20 eri kieltä, jotka ovat: englanti, espanja, hollanti, italia, japani, latvia, liettua, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, slovakia, suomi, tanska, turkki, unkari, venäjä, viro. Kaikki kielet kääntyvät niin englannin, suomen kuin ruotsinkin kanssa. Sanasto vaikuttaa myös varsin kattavalta ja erikoissanastotkin tuntuvat olevan paikoitellen hyvin hallussa.

Toimesta tuumaan

Melko hurjalta kuulostavat ajatukset Talouslehden artikkelissa, joka käsittelee valtiovarainministeriön vuoden 2007 talouspoliittista strategiaa etenkin ilmastopoliittisten päätösten osalta. Euroopan Unionissa ei ilmeisesti ole aivan kaikki jauhot pussissa kun ilmastokysymyksistä keskustellaan. Suomeen ehdotetaan uutta sellutehdasta, jonka jätelientä polttamalla syntyisi uusiutuvasta luonnonvarasta energiaa. Logiikka loppuu lyhyeen.

Mikäli EU:n tavoite, eli 20% vähennys kasvihuonepäästöissä toteutuu, tulee valtiovarainministeriön mukaan Suomesta katoamaan vuoteen 2020 mennessä 40.000 työpaikkaa energiantuotannon, sekä metalli- ja metsäteollisuuden aloilta. Nyt pitäisi toteuttaa jälleen vahvalla kädellä suurta linjausta, jonka myötä Suomesta on tulossa innovaatio ja IPR-maa teollisen maan raunioille. Jälleen kaivataan kotimaista osaamista juurikin energiantuotannon alalla, jossa erilaiset henkilökohtaiset energiantuottamistavat ovat maailmalla yleistymään päin. On kotipihaan asennettavaa tuulivoimalaa ja kattoon kiinnitettävää aurinkovoimalaa. Missä ovat kotimaiset massamarkkinoille suunnatut henkilökohtaiset energiantuotantoratkaisut? Uskon, että tuosta 40.000 työpaikasta voitaisiin melkoinen osa siirtää tällaisten tuotteiden kehitys-, jälleenmyynti- ja asennustehtäviin.

Suomessa on aika käyttää aivoja lihasten sijaan. Oma teesini on korkeateknologinen osaaminen, tuotannon hallinta ja asiakaspalvelu. Kotimaisten tuotteiden suunnitteluun ja kehittämiseen pitäisi panostaa huomattavasti aikaisempaa enemmän ja siirtää kallis tuotantovaihe sinne, jossa se osataan tehdä sopuisaan hintaan. Väistämättä Suomi ajautuu tilanteeseen, jossa vain erikoistuotteet kannattaa valmistaa oman maan kamaralla. Asiakkaalle räätälöidyt tavarat, sekä pientuotanto säilyy Suomessa. Suurten tehtaiden ja tuotantolaitosten aika alkaa kuitenkin olla ohi ja liukuhihnat korvautuvat kovaa vauhtia toimistotuoleilla. Yhtä nopeasti hikinen voimatyö tulee muuttumaan yhä enemmän Lego-palikoiden voimalla pyöriväksi brainstormingtyöksi.

Maa on pyöreä

Nyt on maan pyöreyteen taas helppo uskoa. Apartment therapy: New York blogissa hehkutettiin lyhyesti 1 World Globes nimistä Seattlessa sijaitsevaa yritystä, joka kehuu omaavansa maailman laajimman valikoiman erilaisia karttapalloja. Tuotteita löytyykin aina moderneista akryylipalloista hienoihin (ja kalliisiin) lasipalloihin asti. On lattialla seisovaa mallia, pöytämallia, baarimallia ja äärimmäisen tarkkoja yli 20" halkaisijaltaan olevia jättimaapalloja. Omat suosikkini ovat 12" Atlas Desk Globe, joka muistuttaa myös siitä, että maapallomme hyvinvointi on kaikkien meidän harteilla, sekä yksinkertainen The Fielding World Globe, jonka jalustassa on vetolaatikko vaikkapa suurennuslasia varten. Itselläni oli nuorempana muovinen, mustalla jalalla oleva ja sisältä valaistu karttapallo koulupöydälläni. Lisäksi seinällä oli valtava kartta, jossa oli esitelty myös kaikkien maiden viralliset liput. Oletko sinä omistanut karttapalloa ja mikäli olet, koetko sen auttaneen sinua maapallon mittasuhteiden hahmottamisessa?

Telkkuvinkki

Kaikille yökyöpeleille on tänään luvassa mielenkiintoinen pakkaus YLE:n ykköskanavalla. Kello 23.45 alkaen tulee peräjälkeen jopa seitsemän Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolla (TTVO) tehtyä lyhytelokuvaa. Itse olen ko. koulussa ja suuntautunut lähinnä verkko- ja pelimediaan, mutta tokihan täytyy tovereiden töitä mainostaa. Kannattaa siis katsoa seuraavat uuden kinon ohjelmat:

23.45 - Taisto tehtaasta
Jaakko Kankaan lyhytelokuvassa 1800-luvulla voileipätehtaan omistajasuku (Esko ja Panu Raipia) taistelee oikeuksistaan kirkkoa vastaan ja päätyy syömiskilpailuun jumalaa vastaan.

23.50 - Sälekaihtimet
Kaihtimet on 50-luvulle sijoittuva lyhytelokuva Lempistä, joka elää aviomiehensä hallittavana suljettujen verhojen takana. Rooleissa Heikki Silvennoinen, Johanna Kokko, Jukka-Pekka Mikkonen ja Juha Nurmi. Ohjaus Maiju Asikainen.

23.54 - On ihanaa olla ilkeä
Lyhytelokuva tytöstä, joka rakastaa kepposten tekemistä. Mutta mitä tapahtuu, kun tyttö kohtaa vertaisensa pojan? Pääosissa Elena Leeve ja Reino Nordin. Ohjaus Manu Karppelin.

23.59 - Kub
Surrealistinen lyhytelokuva pariskunnasta, joiden kauan odotettu esikoinen syntyy väärään ulottuvuuteen. Tarina on tragikomedia erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä. Rooleissa: Anu Raipia, Harri Kettumäki, Martti Palo, Tiina Kolari-Vuorio. Ohjaus Anastasia Lobkovski.

00.08 - Leija
Siskosten luisteluretki päättyy yllättävästi, kun matkalla jäälle he kohtaavat pojan, jolla on mukaan leija. Rooleissa Minna Rajamäki, Emmi Salonen, Lauri Kortelainen ja Tuija Vuolle. Ohjaus Iina Taijonlahti.

00.19 - Kaikki ajallaan
Mitä sinä hetkenä tapahtuu, kun kuolema koittaa? Rooleissa Arja Nurminen, Tiina Syrjä ja Matti Nurminen. Ohjaus Jenny Tervakari.

00.23 - Ilja ei voi
Lyhytelokuva 18-vuotiaasta Ilja-pojasta, joka kasvattaa sammakontoukkia takapihallaan. Pääosassa Juha-Matti Koskela. Ohjaus Hannaleena Hauru.

Seminaarityö valmistui

Vihdoin ja viimein se on ohi, nimittäin seminaarityön parissa puurtaminen. Suunnitelmat työstä elivät viime syksystä lähtien vaihdellen uskomattoman laajasta uskomattoman suppeaan käsittelyyn aiheesta. Aiheesta, joka kuuluu "Aktivoivat peliohjaimet - Pelien fyysinen ulottuvuus". Pusersin aiheen lopulta melko tiiviiksi tekstiksi ja yritin olla sortumatta insinöörintarkkaan selostukseen. Aihe jää ehkä hieman pintapuolisesti käsitellyksi, mutta kohderyhmä pysyy näin melko laajana.

Lataa ja lue seminaarityöni "Aktivoivat peliohjaimet", mikäli aihe kiinnostaa.

Tauko takana

Kuten varmaan huomasitte, blogissa oli reilun kahden viikon tauko. Syitä tälle löytyy kolme; lukijoiden puute, seminaarityö, sekä mielenkiintoinen työharjoittelukokemus. Ensimmäinen söi motivaation, toinen vapaa-ajan ja kolmas mielenterveyden. Koitan kuitenkin pikkuhiljaa päästä takaisin bloggailun makuun ja toivottavasti blogilistatilaajiakin jostain ilmestyisi lisää taianomaisesti motivaatiota ylläpitämään!

Seminaarityöstöä

Kolmas opiskeluvuoteni TTVO:lla on tuonut eteeni velvollisuuden tuottaa yksi kappale seminaaritöitä. Seminaarityö siis pitää sisällään muutaman kymmenen sivun mittaisen kirjallisen osuuden, sekä suullisen esittelyn aiheesta. Aihevalinta on melko vapaa. Itse yritän kovasti pusertaa kahdessa kuukaudessa kasaan analyyttisen paketin aiheesta "Aktivoivat peliohjaimet", jossa keskityn valtavirrasta poikkeavien tietokone- ja konsolipeliohjainten tarjontaan ja hyödyntämismahdollisuuksiin.

Toimintasuunnitelma seminaarityön tekemistä varten on ollut valmiina jo pitkälti toista kuukautta, mutta toistaiseksi aikani on mennyt mystisesti kaikkeen muuhun kuin tuon suunnitelman toteuttamiseen. Koitan kuitenkin alkaneella viikolla perehtyä lähdemateriaaliin sen minkä työn alla olevalta peliprojektilta ehdin. Ensimmäinen ongelma on tietysti sopivien lähteiden löytäminen. Etenkin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on vieläkin olemattoman vähän saatavilla kirjastoista. Internetistä tietoa löytyy, mutta se on usein ristiriitaista ja suuri osa ajasta menee tiedon todenmukaisuuden tarkistamiseen.

Pyrin kuitenkin painottamaan seminaarityössä omaa analyysiani ja aiheen käsittelemistä omien havaintojen ja kehitysnäkemysten kautta, joten lähteitä tarvitsen pääasiassa aiheen historian kertomisessa, sekä teknisten tietojen etsinnässä. En usko, että pelkästään lähteisiin nojaava seminaarityö olisi kovinkaan mielenkiintoinen sinällään, enemmän uskon juuri omien olettamusten (jotka luonnollisesti perustuvat kyllä lähteistä saatuun faktatietoon) esittäminen realismin lasien läpi tuo parhaan tuloksen. Saan itse käsiteltyä kiinnostavan aiheen syvemmin ja kenties lukijoille ja kuulijoillekin heruu jotakin näkemystä siitä, mitä peliohjainten täysmittainen hyödyntäminen voisi mahdollistaa.