Terveisiä Kiinan kaupoista

Vaikka euro ei tällä hetkellä olekaan erityisen vahvaa valuuttaa maailmalla, on Kiinasta tavaroiden tilaaminen silti erittäin edullista kotimaiseen shoppailuun verrattuna. Etenkin edullisten lahjatavaroiden, kuten korujen ja kellojen valikoima on laaja ja laatu vastaa vähintään H&M-laatua. Valikoiman selaaminen on myös erittäin helppoa, tästä pitää huolen eBay-verkkokauppa.

Kiinasta tulevan pientavaran mukana tulee usein myös paperinen tervehdys kauppiaalta. Nämä pienet tervehdyslappuset vaihtelevat kaupoittain. Tässä kolme ääriesimerkkiä siitä miten asiakasta voi kiittää tilauksesta ja hoitaa asiakassuhdetta myös tuotteen toimituksen yhteydessä. 

Crazygirl_81-nimen takana toimiva verkkokauppa muisti ostajaa vihreällä, kuivahkon asiallisella muistutuksella asiakaspalvelun toiminnasta ja kehotuksella antaa positiivista palautetta myyjälle eBayssa. Viesti ei tunnu erityisen henkilökohtaiselta, eikä herätä tuntemuksia suuntaan tai toiseen. Nettikaupastaan mahdollisesti hieman vääränlaisen kuvan antava nimimerkki Swallowgirl puolestaan muisti asiakasta kaksipuoleisella pahvikortilla, jonka toisella puolella jälleen houkutellaan antamaan positiivista palautetta eBayssa ja toisella puolella jopa hieman karkeasti todetaan: "Mikäli olet tyytyväinen, kerro ystävillesi. Mikäli olet tyytymätön, kerrothan minulle hiljaisesti". Huutava ja kuiskaava hymiö vielä tehostavat sanomaa. Onhan tämä toki toivottava tapa toimia verkossa, mutta näin suoraan harva yritys kehtaa asiakkaitaan muistuttaa, ettei ikävistä kokemuksista tarvitse huudella julkisesti verkossa.

Kolmesta kortista mukavin yllätys tuli Babysakura-verkkokaupasta, jonka muovitaskuun sujautetun kaksipuoleisen kortin toisella puolella on hauskoja iloisia piirroshahmoja ja toisella puolella käsin kirjoitettu hyvänpäiväntoivotus pienen aasialaisen hymiön kera. Ja kyllä, tämä on oikeasti käsin kirjoitettu, sillä tussin painojälki näkyy paperin pinnassa selvästi – asia oli pakko tarkistaa. Yllättäen juuri Babysakuran yksinkertainen tervehdys houkuttaa eniten jättämään positiivista palautetta, vaikka kaikkien kauppojen tuotteet olivat hyvälaatuisia ja toimitus nopeaa.

Café Europa avasi jälleen ovensa

Yksi Tampereen keskustan ainoista onnistuneista olohuonetyyppisistä ravintoloista, Café Europa, on aloittanut toimintansa jälleen remonttitauon jälkeen. Aleksanterinkadulla palveleva Europa on saanut paljon uutta maalipintaa seinilleen ja sisätilat tuntuvat tuulettuneen remontin aikana. Tila tuntuu tyylikkäämmältä, vähemmän sekaiselta, mutta silti sopivan kotoisalta. Vanhat pehmeät kalusteet, sohvat ja nojatuolit ovat yhä tallella. Istumamukavuus onkin yksi Europan suurimmista valteista.

Ruokalistaa on uudistettu hieman, nyt suolaisennälkään tuntuu olevan aiempaa enemmän vaihtoehtoja. Oluita, kahveja ja muita virvokkeita on valikoimassa reilusti ja hintataso on edelleen varsin kohtuullinen. Ravintolan etuosaan on raivattu tilaa pienelle tanssilattialle tai esiintymislavalle. Pieni miinus uudistuneelle ravintolalle tipahtaa ylenpalttisin Kahlúa-mainoksin varustettu terassin markiisi, joka saa ravintolan näyttämään kyseisen kahviliköörin mukaan nimetyltä ennen huomion kiinnittymistä ikkunan Café Europa -logoihin. Pieni mieltä lämmittävä yksityiskohta olivat ravintolan uudet ruokalistat, joiden ilme on mukavan Art Deco -henkinen.

Tunnelma on mielenkiintoinen miksaus jazz-kapakkaa, klubihuonetta ja tanssiravintolaa. Musiikki kuului olevan jälleen radion soittolistoista poikkeavaa elektronista ja rytmistä, mutta mukavan monimuotoista. Café Europan avajaisia juhlitaan 8.-14.8.2011. Lämminhenkinen ja hieman boheemi paikka on syytä pitää mielessä etenkin pienen piirin illanistujaisia ajatellen.

Rahastusta rautateillä

Talvella olettaisi junamatkustuksessa suurimman ongelman olevan nykytalvien ilmeisen ankarista sääoloista johtuvan myöhästelyn, mutta tänään VR yllätti minut jälleen pitkän junamatkustustauon jälkeen. Varsin pian noustuani aamuvarhain etelään suuntaavaan Pendolinoon, huomasin minulle varatulla paikalla tungosta, sillä VR:n lippujärjestelmä oli myynyt saman penkin ei vain kahteen vaan peräti kolmeen kertaan. Näin meitä oli sitten kolme ihmistä vaanimassa samaa penkkiä lähes täpötäydessä junassa. Onneksi tällä kertaa seuraavasta vaunusta löytyi vapaa paikka, joten tilanne ei käynyt lainkaan sietämättömäksi. Mietin kuitenkin miten mieleni malttaisin jos olisin maksanut sievoisen summan rahaa paikkalipusta ja päätynyt matkustamaan reilun tunnin matkani seisten. Tarkkuutta varausjärjestelmään VR!

Toinen VR:ään liittyvä erikoinen tapaus sattui noin viikkoa aiemmin tuttavalleni, joka sai maksettavakseen 80 euron tarkastusmaksun junassa, jossa konduktööri ei viitsinyt kiertää vaunuissa myymässä lippuja. Mielestäni olisi kohtuullista vaatia konduktööreiltä vaunujen huolellisempaa läpikäyntiä sellaisen aseman jälkeen, jolta ei voi ostaa lippuja - etenkin jos junassa on myös tarkastaja töissä. Ilmeisesti näin saa kerättyä kuitenkin paremman katteen joukkoliikenteen voittojen maksimoimiseksi.

Kaupunki ja internet

Olen monesti ihmetellyt miten harvakseltaan Tampereen kaupungilta löytyy vapaita langattomia verkkoja eli alan jargonia käyttäen Wi-Fi hotspoteja. Saman on huomannut myös ainakin Ei oo totta -blogin Katleena, joka hämmästelee terävin sanoin sitä, miksei Stockmannin kaltaisesta yläluokan tavaratalosta löydy langatonta verkkoa edes kahvilasta. Omalla kohdallani ilmaisen Wi-Fi-yhteyden tarjoaminen nostaa kyllä kahvilan suosiota. En ehkä asiakkaana ostaisi sen enempää kahvilan tuotteita kerralla, mutta olisin taatusti palaava asiakas, mikäli minulle tarjottaisiin vaikka puolen tunnin tai tunnin mittaista pääsyä ilmaiseen verkkoon.

Aina parempi tietysti mikäli verkon käyttöaikaa ei olisi rajoitettu mitenkään, sillä näin myös asentaminen olisi helpompaa. Verkkoa pystyttäessä kahvilan tai muun liikkeen tulisi ainoastaan ottaa huomioon se, ettei verkon kantomatka yllä lähistön asuintaloihin, sillä muuten ilmainen verkko on pian tukossa vapaamatkustajista. Tämä lieneekin se suurin syy sille, miksi keskustasta ilmaisia verkkoja ei löydy, sillä asiakkaille tarkoitettu netti on yhtä hyvin kenen tahansa kantomatkalla asuvan jatkuvasti käytettävissä. Kantomatkan rajoittamisen ohella ainoa toimiva ratkaisu on jonkinlainen vaihtuva salasanajärjestelmä. Voisihan kahvila painattaa kertakäyttöisiä salasanoja vaikka servetteihin. Toisaalta tämä tekisi ilmaisverkon ylläpidosta jälleen sietämättömän taakan kahvilalle ja itse olen sitä mieltä, että kaksi euroa kahvikupista on jo nyt aivan liikaa.

Ja toisaalta, tästä syystä operaattorit myyvät 3G-mokkuloita ja mobiililaajakaistaliittymiä matkapuhelimiin, jotta se netti olisi käytettävissä oikeasti missä tahansa, milloin tahansa.

Autojen varaosissa katteet kohdillaan

Postaukseni käsittelee jälleen autoaiheista asiaa, sillä tällä hetkellä autoliikkeissä vierailu on minulle varsin ajankohtaista ostettuani harrasteautoni rinnalle modernimman käyttöauton. Nyt on hyvä aika tutkailla autoiluun liittyviä palveluja ja kuluttamista. Tällä kertaa pureudun mielivaltaiseen varaosahinnoitteluun. Uusi, joskin käytetty, autoni on siis yhdysvaltalaisvalmisteinen Chrysler Stratus ja kun kyse ei ole kuitenkaan aivan uudesta autosta, on tiedossa hieman huoltotöitä ennen huoletonta käyttöä. Katsatuskonttorilta tuli kehotus vaihtaa vasemmalle puolelle eteen alempi pallonivel. Kyseinen pyöräntuentaan liittyvä nivel on kiinni alatukivarressa, joka on melkoisen painava kasa rautaa. Mistään monimutkaisesta laitteesta ei kuitenkaan ole kyse.

Ensimmäisenä vierailin AD VaraosaMaailma -liikkeessä Tampereella, josta kyseisen osan hinnaksi arvottiin huikeat 302 euroa. Tyrmistyneenä siirryin tiedustelemaan osan hintaa Pirkkalassa sijaitsevasta South West Tradesta, joka on keskittynyt vain amerikkalaisvalmisteisten autojen osamyyntiin. Hinta putosi jo noin 200 euroon, mutta en vieläkään ollut aivan vakuuttunut hintatason oikeellisuudesta. Erityiskiitos kuuluu kuitenkin South Westin loistavalle myyjälle, joka ei ylenkatsonut tarvettani ja kerrottuani mihin hintaan olin nähnyt kyseisen osan osana isompaa varaosapakettia eBayssa, myyjä jopa kannusti ostamaan tarvitsemani osan verkosta. Sainpa neuvoja vielä tulli- ja arvonlisäveroasioihin tilaamisen suhteen. Vaikka South West ei tällä kertaa minusta ostajaa saanutkaan, olen takuuvarmasti palaamassa tulevien osatarpeiden kanssa näin hyvää palvelua tarjoavaan liikkeeseen. Muidenkin yritysten tulisi muistaa, että tyhjin käsin, mutta tyytyväisenä poistunut kävijä palaa tylyä kohtelua saanutta helpommin myöhemmin takaisin varmemmissa ostoaikeissa.

Mitä sitten lopulta maksoin tästä tarvitsemastani osasta? Yhdysvaltalaiselta Best Suspensionilta tilaamani osa maksoi rahteineen, tullauksineen ja veroineen noin 350 euroa. Mukana paketissa tosin oli alatukivarren ja pallonivelen lisäksi yläpallonivel, raidetangon sisempi ja ulompi pää sekä kallistuksenvakaajan tukitanko. Eikä tässäkään vielä kaikki, sillä paketti sisälsi nämä osat molemmille puolille autoa. Hintaeroa AD:n tarjoamaan yhteen ainoaan osaan kertyi siis vain noin 50 euroa, mutta nyt minulla on varaosia vuosiksi eteenpäin. Kannattaa siis autojen varaosissa kuten missä tahansa hankinnoissa aina vertailla hintoja ja katsoa etenkin, saisiko tarvitsemansa tuotteen tilattua suoraan ulkomailta kotimaista jälleenmyyjää halvemmalla. Vaivaa tilauksesta ei juurikaan koitunut, sillä kaikki PayPal-maksusta tullaukseen sujui varsin jouheasti.

Vakuutusten myyjä ei vakuuta

Ostin auringonpistoksen ja jo useamman vuoden ajan kasvaneen autokuumeen seurauksena itselleni uuden käyttöauton ilman aiettakaan myydä edellistä harrasteajoneuvoani pois. Edellisen autoni liikennevakuutus ja osakasko olivat A-Vakuutuksessa, mutta mainosten uhrina päätin keskittää jatkossa vakuutukseni Ifiin. Tarkoituksena oli siis siirtää vanhan auton vakuutus bonuksineen uuteen ja ottaa uusi liikennevakuutus ilman kaskosuojaa vanhaan, nyt tallissa makoilevaan harrastekulkineeseen. Kävelin näillä mielin Ifin konttoriin, jossa ei helteisenä iltapäivänä ollut jonoa lainkaan, vaan pääsin suoraan henkilökunnan puheille.

Valitettavasti vakuutusmyyjä, tai mikä tämän asiakaspalvelijan virallinen titteli onkaan, ei ollut työssään lainkaan vakuuttava. Keski-ikäinen rouvashenkilö hihitteli paitsi mielestäni asiallisille kysymyksilleni Ifin tarjoamista eduista, myös omalle osaamattomuudelleen antaa suoria vastauksia kysymyksiin. Minulle ei kyetty myymään mitään, mitä en olisi jo etukäteen päättänyt ostaa, päin vastoin, päätin luopua osasta niistä lisäeduista, joita olin internetissä eri vakuutuksia vertaillessani jo päättänyt ottaa. Myyjän onni oli tällä kertaa oma päättäväisyyteni asiakkuuden siirrosta Ifille. Mikäli olisin ollut vielä harkitsevalla kannalla, olisin vienyt rahani varsin vilkkaasti toiseen yhtiöön.

Paitsi huono vakuutusten ominaisuuksien esittely, myös hämmentävän henkilökohtaiset huomautukset mm. avopuolisoni iästä ja suhteemme vakavuudesta jättivät melko erikoisen mielikuvan jälkeensä. Lisäksi huomasin yhtiön vakuutusten laskemiseen käyttämän tietokonesovelluksen olevan melkoista vuosikertatavaraa. Karun näköistä lomaketta täytettyään myyjäkin yllättyi ohjelman rajallisuudesta ymmärtää asiakasta, joka tahtoisi autolleen vain liikennevakuutuksen ilman kaskoa. Lomakkeen valmistumisen jälkeen ruudulle ilmestyi välillä jonkinlainen terminaali-ikkuna, jossa näkyivät erik. lyh. ilm. vakuutuksen ominaisuudet kuin 80-luvulla ikään.

Kaikesta erikoisesta palvelusta ja huolestuttavan antiikkisen näköisestä tietojärjestelmästä huolimatta olen tyytyväinen vaihdokseeni. Koska otin myös kotivakuutuksen Ifistä, sain välittömästi 8% keskittäjäbonuksen kaikkiin vakuutuksiini. Ifin sivuilla peloteltiin, etteivät toisen vakuutusyhtiön antamat liikennevakuutuksen bonukset välttämättä siirry sellaisenaan Ifiin, joka ei ainakaan omalta osaltani onneksi pitänyt paikkaansa, vaan sain kaikki 45 prosenttiani pidettyä visusti tallessa.

Ystävänpäivälahjaksi apua eläinvanhuksille

Ystävänpäivälahjan keksiminen ei ole aina erityisen helppoa. Kaikille lahjaongelman parissa painiville miehille tarjoan vinkkinä mm. Sokokselta löytyviä Wanha Markki -tuotteita, jotka sopinevat lahjaksi ainakin eläimistä erityisesti pitäville ystävättärille. Valikoimasta löytyy mm. eri tuoksuisia saunasaippuoita, -öljyjä ja -tuoksuja sekä taiteilijakodin omaa keramiikkaa. Myydyistä tuotteista saatuja varoja luvataan käyttää valmistajan Ylistarossa ylläpitämän eläinten vanhainkodin pyörittämiseen.

Vapaaehtoisvoimin pyöritettävä eläinvanhusten koti on Wanhan Markin sivujen mukaan tarjonnut kodin jo sadoille lopetusuhan alla olleille eläimille. Kampanja on suorastaan nerokas, jopa parempi kuin kaivon tai koulukirjojen ostaminen Afrikkaan, sillä pelkän lupauksen sisältävän paperin ohella eläinten hyvinvointia ostava saa mukaan myös saajan hyvinvointia kohentavan tuotteen, joka tuo käyttäjälleen varmasti hyvän mielen jokaisella käyttökerralla. Wanhan Markin erilaisten saunatuotteiden hinnat liikkuvat noin 20 eurossa, joka on varsin kohtuullinen lahjoitus hyvään tarkoitukseen.

Muuttorumban keskeltä

Kartanon päivitykset ovat jääneet varsin vähille viime aikoina, kiitos viikonloppuna tapahtuneen muuton ja arkisin aikaa vievän työn. Uudessa kodissa ei myöskään vielä ole toimivaa nettiä, joten päivitysten tekeminen on hieman hankalaa.

Muutto sujui lähes ongelmitta, lukuunottamatta uuden kodin avaimista syntynyttä kalabaliikkia. VVO:lta kerrottiin vuokrasopimusta allekirjoitettaessa, että avaimet saadaan isännöitsijältä muuttopäivänä. Muuttopäivä 1.9. osui kuitenkin Lauantaiksi ja isännöitsijä vastasi puhelimeen mökiltä käsin. Mies kuitenkin oli erittäin avulias ja auttoi asiassa varsin hyvin. Kiitokset tästä VVO:n isännöitsijöiden Tampereen aluepäällikölle! Seuraava porras oli huoltoyhtiö, joka yllättäen sijaitsikin toisella puolen kaupunkia, eikä edes luovuta avaimia viikonloppuisin.

Sopimus kuitenkin syntyi, että huoltomies tulee avaamaan meille asunnon oven vuokrasopimuksen näyttöä ja 22 euroa vastaan. Aion mennä kuitin kanssa VVO:lle, sillä meitä oli ehkä vahingossakin väärin informoitu asiasta. Huoltoyhtiöstä jäi muutenkin varsin epämiellyttävä kuva, sillä heidän mielestään ongelma oli tyystin asiakkaan, eli meidän muuttajien vika ja aiheesta naljailu jatkui vielä maanantaina kun töistä aikaisin karaten ehdin juuri hakemaan avaimet huoltoyhtiön toimistolta. Millainen huoltoyhtiö muuten pitää toimistoaan auki vain arkisin klo. 8-16? Ilmeisesti sellainen, joka huoltaa vain pelkkää vapaa-aikaa omaavien taloja.

Itse uusi asunto on haasteellinen, mutta mukava. Ympäröivä luonto ja oma piha pitävät mielen korkealla vaikka huoneisto vaatiikiin pintaremonttia lähes joka huoneen osalta. Onpahan ainakin tekemistä tiedossa. Kunhan saamme netin uuteen kotiimme, lupaan palata perinteisen Kartano-bloggauksen pariin minkä työkiireiltäni ehdin.

Siihen asti kirjoittamiani viihde- ja peliaiheisia uutisia ja artikkeleita voi lukea osoitteesta V2.fi.

Televisio-ostoksilla internetissä

En nyt varsinaisesti ole vielä ostamassa uutta televisiota, vanha kun toimii toistaiseksi hyvin. Isompaan olohuoneeseen muuton myötä katseluetäisyys tulee kuitenkin kasvamaan sen verran, että uuden television hankinta tulee talouteen varmastikin ajankohtaiseksi. Puuttumatta vielä tässä tekstissä sen enempää itse televisioihin tai niiden tekniikkaan, ajattelin tarkistaa läpi kodinkoneliikkeiden verkkosivuja.

Gigantti
Gigantin sivut ovat navigoinniltaan selkeät, vasemmasta reunasta löytyy eri tuotekategoriat. Tuotteita mahtuu listaukseen paljon, mutta hakukriteerit ovat hieman kankeat ja sivulla on paljon pieniä elementtejä joka tekee palvelusta sekavan näköisen. Ehdottomasti plussaa Gigantille tulee mahdollisuudesta vertailla useamman tuotteen teknisiä tietoja rinnakkain. Hintataso Gigantissa on kohdallaan, 37" televisiot alkavat 879 eurosta ylöspäin ja alle 1000 eurossa on jo kiitettävästi valinnanvaraa. Gigantin tuotteet voi ostaa myös suoraan verkosta.

Anttila
Sivut ovat selkeämmät kuin Gigantilla. Valikoima on kuitenkin suppeampi ja halvimmatkin 37" mallit maksavat 1099 euroa. Myös varsinainen tuotesivu on Anttilassa selkeä, mutta hintana on todella suppeasti listatut tekniset tiedot. Verkkokauppa toimii kuten olettaa sopii. Anttila lienee hyvä ostopaikka sellaiselle ihmiselle, joka vain tahtoo television ilman teknistä jargonia ja on valmis maksamaan televisiostaan lähtökohtaisesti keskimääräistä enemmän.

Expert
Suurten ketjujen pettymys. Tuotekatalogi on ainoastaan hankalassa Digipaper-muodossa, joka muistuttaa siis tavallista selailtavaa lehteä selainikkunassa. Tavallaan lehden selailu on hirveän mukavaa ja käyttöliittymältään tuttua kaikille, mutta ainakin itselläni Digipaper hidastaa koko selaimen toimintaa hermostuttavasti. Expertillä on myös tuotehaku, mutta 37" LCD-televisioita haku ei suostunut löytämään yhtäkään. Itse tarjouslehdessä malleja on kaksi, hinnat alkaen lähes 1500 eurosta. Kun kyseessä on kuitenkin vuosi 2007, olisi Expertinkin aika panostaa kunnolliseen verkkokauppaan ja lopettaa tämä omien polkujen kulkeminen.

Veikon Kone
Tuotelistaus on selkeä, mutta tuotteiden järjestystä ei voi itse valita esimerkiksi hinnan mukaan järjestettäväksi. Myös tuotteiden nimet listauksessa on huonosti toteutettu. Kun vihdoin löysin oikeasta reunasta teemaryhmän yli 33" televisioille sain listauksen, jossa ei mitenkään ihmisten kielellä ilmoiteta kunkin television kokoa vaan koon joutuu itse päättelemään tuotenumerosta. Halvin 37" malli on 899e hinnaltaan ja valikoima on melko kattava. Tekniset tiedot ovat kerrottu joissakin malleissa, mutta ei kaikissa. Verkkokauppaa Veikon Kone ei tarjoa. Veikon Kone tarjoaa heti Expertin jälkeen huonoimman käyttökokemuksen.

Verkkokauppa.com
Pientä tekstiä ja loputtomia listauksia. Toisaalta Verkkokauppa.com tarjoaa kaiken tarkimman tuotelistauksen (pelkät 37"). Valinnanvaraa on runsaasti ja hintataso alkaa 799 eurosta ylöspäin. Teknisiä tietoja kerrotaan pihistellen, mutta oleellisimmat tiedot kyllä löytyvät. Verkkokauppa toimii loistavasti, myös toimitusajat kerrotaan heti tuotelistauksessa. Tuotteista ei valitettavasti aina ole kuvaa tarjolla, joten sisustajan täytyy lähteä liikkeeseen katsomaan mitä on ostamassa.

Pixmania
Sivusto on suhteellisen kirjava, jättäen itse tuotelistaukselle ahtaan tilan kaiken muun keskellä. Tuotteita voi selata vain valmistajan mukaan, mutta tämä ei erityisemmin haittaa mikäli aikaa selailuun on. Pixmania on testatuista kaupoista selkeästi halvin, tarjoten 37" Acer televisiota hintaan 644 euroa. Verkkokauppa toimii sujuvasti. Kaikesta sekavuudesta huolimatta kaupasta jää positiivinen kuva mieleen.

Musta Pörssi
Juuri kun sitä ajatteli, että Expert olisi pohjanoteeraus niin paikalle ponnistaa Musta Pörssi, jonka jätinkin tarkoituksella tänne loppukevennykseksi. Yrityksellä ei selvästikään ole mitään halua näkyä verkossa, niin onnettomilla sivuilla ovat nimittäin liikenteessä. Teksti on jälleen mikroskooppista ja sivujen ulkoasu ahtaana laatikkokokoelmana tuo mieleen äkkiä vuoden 1997. Tuotteista ei kerrota sivustolla mitään, sentään linkki Digiaika -sivulle, joka on jo huomattavasti tyylikkäämpi kokonaisuus, mutta tarjoaa vain digivastaanottimen sisältämiä televisioita. Näin ollen lähtöhintakin kipuaa hulppeaan 1300 euroon 37" malleissa. Verkkokauppaahan ei tietenkään käydä. Digiaika -sivulla on laskuri, joka näyttää paljonko on aikaa analogisten lähetysten loppumiseen. Joku olisi saanut asentaa Mustan Pörssin toimistolle jo aikaa sitten kellon, joka näyttää näin kankeiden verkkosivujen ajan loppumisen vuoteen 2000 mennessä.

Kannattaa muistaa myös palvelut kuten MBnetin hintaseuranta, jossa on listattuna lukematon määrä televisioita ja muuta elektroniikkaa. Toinen vastaava palvelu on Vertaa.fi, joka toimii kenties vielä hieman paremmin etenkin viihde-elektroniikkaa hankittaessa.

Uuno varaosakauppiaana

Viimeisen parin viikon ajan työn alla olleeseen '93 mallin Primeraan piti saada varaosia. Suuntana tietysti Pirkkalan Veskan yhteydessä oleva Motonet. Varaosapalvelu on Motonetissa sinänsä hyvin hoidettu, että asiakkaan ei tarvitse osia etsiä, vaan varaosatiskin myyjät etsivät halutut osat hyllyistä ja tuovat ne asiakkaalle. Näin teoriassa, mutta jos myyjä on kuin Uuno Turhapuro elokuvasta Uuno rautakauppiaana, ei asiakkaalle jää kovin hyvää kokemusta palvelusta.

Vuoronumeroni koitettua selvitin myyjälle asiani: Nissan Primera 1.6, etujarrulevyt, jarrupalat, ilmausruuvit Akebono-satulaan, sekä jarrupalojen asennussarjat, kiitos. Päätteennaksuttelun ja huokailun jälkeen myyjä lähtee laahustamaan hyllyrivien sekaan mukanaan lista tuotekoodeista. Ensin tulee jarrupalat. *PAM* laatikko lennähtää metrin matkan tiskille. Myyjä jatkaa seuraavaan hyllyvälikköön. Pian tulee jarrulevyt, jotka nekin pitää tipauttaa tiskille kunnon kolinalla. Loput osat tulivat myös viimeisen metrin matkan tiskille kauniissa kaaressa heitettynä. Myyjän kommentti viimeisten osien laskeuduttua? "Siino."

Kiitos! Nyt toivon, ettei enää koskaan tarvitisi asioida tuon myyjän kanssa, sillä muut varaosamyyjät ovat ko. firmassa huomattavasti motivoituneemman oloisia ja jopa hymyilevät asiakkaalle. Ja luulen, että tämän projektin myötä minulla tulee vielä useasti olemaan asiaa tuolle samalle tiskille.