Näytetään tekstit, joissa on tunniste henkilökohtaista. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste henkilökohtaista. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Säästä rahaa - ole oma parturisi



Nyt seuraa säästövinkki. Vuoden 2005 jälkeen olen käynyt parturissa vain kerran, päivä ennen häitä. Muutoin olen oppinut opiskeluaikojen pakollisen säästöbudjetin myötä hoitamaan parturoinnin korkeimman omakätisesti kotona. Tulos ei aina ole mallikatalogitasoa, mutta tähän päivään mennessä kukaan ei ole ainakaan kehdannut huomauttaa hiustyylistä mitään.

Paljonko voit säästää?

Lasketaanpa viimeisen 10 vuoden aikana parturointiin käytetyt varat. Ensimmäinen 24,90 € maksanut BaByliss-kotiparturikone kesti viime kesään asti, jolloin hankin nykyisen Philips HC5440 -kotiparturisetin hintaan 35 €. Sähköä akkulaitteet vievät varsin pihisti, joten sitä en laske nyt tähän edes mukaan. Mukaan lukien tuo häiden vuoksi M Roomissa otettu 30 euron hiustenleikkuun, viimeisen 10 vuoden aikana rahaa parturointiin on siis kulunut 89,90 €. Tämä tarkoittaa 0,75 euron kuukausittaista panostusta.

Mikäli olisin käynyt aiempaan tapaani kerran kuukaudessa erittäin edullisessa 20 € hiustenleikkuudessa, olisin käyttänyt päälakeeni rahaa viimeisen 10 vuoden aikana 2400 €. M Roomin Silver-jäsenyydellä rahaa olisi samassa ajassa kulunut 3500 €. Rahallinen säästö on siis aikaa myöden huomattava.

Miten aloittaa?

Tarvitset seuraavat tarvikkeet sujuvaan kotiparturointiin.

  • Kotiparturikone
  • Sakset viimeistelyyn
  • Kiinteä seinäpeili tai peilikaappi
  • Kädessä pidettävä isohko peili niskan viimeistelyyn
  • Imuri hiustenkeruuseen
Parturikoneessa tärkeää on löytää tukevarakenteinen laite, jossa on mielellään yksi säädettävä leikkuupää. Säätövaralla on suuri merkitys sen suhteen, millaisen hiusmallin haluaa. Uudemmassa koneessani pisin leikkuumitta on vain 24 mm, joka on hitusen vähäisesti omaan makuuni. Toki, joka toisella leikkuukerralla on mahdollista siistiä vain sivut, jolloin saa pienellä odottelulla aikaan myös korkeamman hiusmallin.


Miten leikata?

Tapoja leikata omaa kuontaloa on varmasti yhtä monta kuin leikkaajia. On kuitenkin tärkeää, että hiukset ovat puhtaat leikkauksen alkaessa. Muotoilutuotteet tarttuvat hiuksista parturikoneeseen ja tukkivat terät. 

Itse aloitan leikkuun aina päälaelta suurimmalla leikkuumitalla. Kun kaikki yli maksimileikkuumitan olevat hiukset on lyhennetty, jatkan niskasta ja ohimoilta 6-8 mm leikkuumitalla. Tämän jälkeen yksinkertaisesti käytän väliasetuksia tehdäkseni pidemmän päälaella olevan tukan tasaisesti lyheneväksi alaspäin. Väliasetuksina käytän yleensä 10, 13, 15, 18 ja 20 mm asetuksia. Näillä saa yleensä riittävän tasaisen muodon pitkän ja lyhyen osan välille. Niskan alaosasta lyhennän hiukset vielä 5 milliin.

Sivut ja päälaen hiukset saa helposti muotoon seinäpeilin edessä leikkaamalla. Kädessä pidettävän peilin ja seinäpeilin avulla pystyy puolestaan näkemään niskan alueen varsin hyvin. Päätä kannattaa käännellä peilien välissä hitaasti ja katsoa leikkuun ääriviivaa erilaisten kohoumien ja kuoppien löytämiseksi ja tasoittamiseksi.

Viimeistely

Lopuksi korvien ympärystät ja yksittäiset pitkäksi jääneet hiukset voi leikata hiustenleikkuuseen tarkoitetuilla ohuilla saksilla. Tämän jälkeen on hyvä imuroida irtohiukset lattialta ja tasoilta sekä omilta olkapäiltä. Oikein näppärä leikkaaja voi askarrella vaikka jätesäkistä itselleen suojuksen, jottei hiukset jää vaatteisiin. Lopuksi kannattaa käydä suihkussa ja pestä hiukset vielä huolellisesti. Samalla voi tunnustella etenkin päälaen takaosan ja niskan yläosan alueelta hiusten pituutta kaksin käsin, sormilla ikään kuin saksiliikettä tekemällä. Näin saa tuntuman siitä, ovatko hiukset yhtä pitkät vasemmalla ja oikealla sivulla.

Karkeasti näin voit sinäkin säästää vähintään 230 € vuodessa.

maanantai 13. lokakuuta 2014

Samaralla naimisiin — häät valtamediassa

Päästiin lopulta valtakunnalliseen lehteenkin häiden tiimoilta. Ei toimittaja parka päässyt kuulemaan puoliakaan siitä, miten paljon harrasteautomme Lada Samara häissämme näkyi, mutta sen verran hämmästyttävä hääautovalintamme oli, että isohkoon juttuun asti riitti aihetta.  Mikäs siinä, olo on hieman kuin sillä entisellä mäkikotkalla. Kirjoitellaanhan hänenkin häistään aina iltapäivän bulevardijulkaisuihin.

Reportaasia Iltalehden toimittaja tuli alkujaan kirjoittamaan Lada Kerhon syystapahtumasta Hämeenkyrössä, mutta nappasi meidät sieltä tähtäimeensä. Human interest myy ja kyllähän erikoislaatuinen autokerho tarjoaa monenlaisia ihmiskohtaloita ja elämäntarinoita kerrottavaksi. Sitä ei aina huomaakaan, miten erilaisia hienoja ihmisiä omaan elämänpiiriinkin kuuluu. Voisin tässä lausua julkisen kiitoksen kaikille ystäville ja tuttaville, jotka ovat rikastuttaneet omaa elämänkatsomustani vuosien varrella; kiitos!

perjantai 29. elokuuta 2014

Häät Kartanon tapaan

Kartanossa vietettiin viikonloppuna häitä! Tai tarkemmin ottaen vihkiminen suoritettiin Tampereen maistraatissa 21.8. ja siunaaminen Aleksanterin kirkossa 23.8. Kirkossa häämarssina kuultiin Erkki Melartinin Prinsessa Ruususen ja lämminhenkisen toimituksen päätteeksi vielä Toivo Kuulan Häämarssi. Hääautona toimi meidän yhteinen harrastuskohteemme, Lada Samara, jonka pienoismalli esiintyi myöhemmin illalla myös kakun koristeena. Kävipä vielä niin, että kirkolle saavuttaessa sulhaskuljettimena toiminut hääautomme ohitti morsiamen kyydin. Tyylillemme uskollisesti siis otimme pienen autokilpailun jopa siunaustilaisuuteen.


Hääautonamme ja häiden teemana toimi yhteinen harrastuksemme, Lada Samara. Olihan varsinainen hääpäiväkin tietysti 21/08, mukaillen siis Ladamme mallinumeroa, joka on 2108. Samaramme mainittiin myös papin puheessa ja myöhemmin tarjotun hääkakun koristelu jatkoi tietysti teemaa sekin.


Varsinaista hääjuhlaa vietimme lähimpien ystävien ja sukulaisten kera Juhlaravintola Maisassa, Tampereen Maisansalossa. Jos johonkin juhlassamme panostimme, se oli ehdottomasti ruoka, eikä tämän suhteen jouduttu pettymään. Menuun sisältyi monenlaista alkupalaa, paljon erilaisia kalavaihtoehtoja ja pääruokana mureaksi kypsytetty härkä toi mehevyyttä kokonaisuuteen. Koska ruokailu alkoi jo ennen kolmea iltapäivällä, tarjosimme illan hämärtyessä vielä iltapalaa vieraillemme. Maanläheinen ranskalaisista perunoista ja lihapullista koostunut hiukopala kävikin kaupaksi, vaikka kenelläkään tuskin oli varsinaisesti nälkä vielä tuolloinkaan.

Hääjuhla ei toki mennyt aivan suunnitelman mukaan ja kaikessa tohinassa sellaiset perinteiset ohjelmanumerot kuten morsiamen ryöstö sekä hääkimpun ja morsiamen itse tekemän upean sukkanauhan heitot jäivät toteutumatta. Samoin osa suunnitelluista valokuvista jäi ottamatta, mutta lupasimme jo järjestää ensimmäiseksi hääpäiväksi vielä pukujen kera studiokuvauksen sukulaistemme kera.

On suuri ilo ja helpotus saada kutsua vihdoin Saanaani vaimokseni ja rouva Lintulaksi. Kartanossa on nyt emäntä, kuten kuuluu olla.

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Ensiasunnon ostaminen

Asunnon ostaminen tuntuu monista vaikealta ja monimutkaiselta haasteelta, mutta yllätys voi olla suuri kun asiat etenevät lähes omalla painollaan alusta loppuun. Pitkään vuokra-asumisen nimeen vannoneena päädyin ensimmäisen kerran laskelmissani siihen tulokseen, että oman asunnon maksaminen tulee kuukausitasolla vuokra-asumista edullisemmaksi. Samalla koin tarvetta muuttaa lähemmäs työpaikkaani, kaupungin keskustaa ja pienempään asuntoon nykyisestä yksinasuttamastani rivitalokolmiosta.

Koko ostamisprosessi sujui seuraavaksi kuvatulla tavalla. Tutkin Etuovi.comin tarjontaa toivomastani kaupunginosasta saaden samalla käsityksen paitsi yleisestä asuntojen tyypistä, myös hintatasosta. Tein alustavia lainalaskelmia lainalaskuri.fi:n avulla ja saatuani kannustavia tuloksia tein verkkopankissa lainahakemuksen pitkään käyttämääni Nordeaan. Pian pankista otettiinkin yhteyttä ja sovimme henkilökohtaisen neuvonta-ajan laina-asian käsittelyyn. Lainahakemukseni tein melko suurelle, mutta lyhennysten osalta realistiselle summalle. Pankki käsitteli tarkennetun, omatakauksella tuetun lainahakemuksen ja ilmoitti pian lainalupauksesta hakemalleni summalle.

Asunnon löytäminen

Seuraavaksi lähdin toden teolla etsimään sopivaa asuntoa. Potentiaalisen kohteen löydettyäni marssin seuraavaan yleiseen näyttöön tutustumaan tarkemmin asuntoon ja kyselemään asuntoon liittyviä asioita, joista tärkein on tietenkin se, mitä remontteja kyseiseen taloyhtiöön on lähivuosina odotettavissa. Asunto oli mieleinen kunnoltaan, sijainniltaan ja etenkin hinnaltaan, joten tein heti näytön jälkeen tarjouksen asunnosta. Seuraavana päivänä välittäjä ilmoitti myyjän hyväksyneen tarjoukseni.

Tämän jälkeen olin jälleen yhteydessä pankkiini, jossa laskettiin uudelle, huomattavasti lainalupauksen summaa pienemmälle rahamäärälle maksusuunnitelma. Pankki ja välittäjä keskustelivat seuraavaksi omalta osaltaan asiat selväksi ja sovimme kaupantekopäivän. Kaupantekopäivänä kirjoitimme myös pankin kanssa lopullisen sopimuksen lainasta takaisinmaksuineen. Välittäjän ja myyjän kanssa kirjoitimme tämän jälkeen kauppakirjaan nimet alle ja sovimme asunnon hallintaoikeuden siirtymispäivän, joka sijoittui jo alle kuukauden päähän.

Näin siis asunnon ostamisen ajattelusta kaupantekopäivään meni aikaa vain noin kolme viikkoa ja asiat sujuivat todella jouheasti kiitos Nordean hyvän asiakaspalvelun, josta matemaattisesti lahjaton maallikkokin ymmärsi mitä on tekemässä ja millaiset erilaisten lainaratkaisujen kustannukset ovat.

Esimerkki asuntolainasta

Koska moni kaipaa esimerkkiä jonkinlaisesta lainataktiikasta, voin tässä jakaa rehellisesti omani. Lainaamani summa 67 000 euroa oli suuruudeltaan asunnon velaton hinta. Koska säästäminen kalliissa vuokra-asunnossa asuessa on vaikeaa, otin hieman lisäkuluja aiheuttavan OmaTakauksen, joka pienensi oman rahan tarvittavan osuuden 5 % asunnon kokonaishinnasta. OmaTakauksen alkukulujen kera tarvitsin siis rahaa ainoastaan 4 500 euroa. Loput asunnon hinnasta hoidettiin lainarahalla. Laina-ajaksi otin melko pitkän 25 vuotta, tietäen kuitenkin, että maksusuunnitelmaa voi muuttaa kerran vuodessa ja sopimuksesta lainaa voi lyhentää silloin tällöin myös suunniteltua enemmän. Pitkä laina-aika tietenkin nostaa korkokuluja, mutta takaa sen, että etenkään aluksi laina ei rasita liiaksi kukkaroa.

Lainan sidoin 3 kk Euriboriin, joka on tutkitusti pitkälläkin aikavälillä 12 kk Euriboria edullisempi vaihtoehto. Ainoastaan todella nopeissa koronnousuissa 3 kk korkoprosentti nousee nopeammin, mutta korkojen laskiessa 3 kk korko myös laskee ensimmäisenä. Korkojen pysyessä tasaisena on 3 kk korko poikkeuksetta 12 kk korkoa alhaisempi. Muuttuvan koron päälle pankki laskee oman marginaalinsa, joka minun tapauksessani oli 0,65 %. Ei markkinoiden edullisin, mutta aivan siedettävä. Varainsiirtovero asunnon ostohinnasta olisi yli 1 000 euroa, mutta alle 40-vuotiaalta ensiasunnon ostajalta varainsiirtoveroa ei peritä.

Varaudu pahimpaan

Asunnon ostaminen ei ole iso mörkö, jota kannattaa pelätä. Lainasumma kannattaa kuitenkin pitää mahdollisimman pienenä ja pyytää lainasta maksusuunnitelma myös korkealla 6,5 % korolla. Mikäli korkotaso äkkiä nousee, on hyvä tietää voivansa selviytyä asuntolainastaan tällaisissakin tilanteissa. Itse laskin lainani kannattavaksi siten, että mikäli asuntoon tulee putkiremontti, joka nostaa rahoitusvastikkeen arviolta noin 160 euroon kuukaudessa ja korkotaso nousee 6,5 %:iin, on kuukausittain maksettava lainalyhennyksen ja yhtiövastikkeen yhteissumma suurin piirtein sama kuin nykyisessä vuokra-asunnossani, jonka vuokran olen pystynyt maksamaan ongelmitta.

Varaudu siis pahimpaan jo asuntolainan ottamista suunnitellessasi, tiedustele asuntosi tulevat remontit tarkasti välittäjältä ja mikäli mahdollista, kysy myyjältä tietoja alueen tunnelmasta, naapureista ja taloyhtiön toiminnasta. Kysele pankkivirkailijalta reilusti tyhmiäkin kysymyksiä, mutta ennen kaikkea ota rohkeasti askel eteenpäin.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Säästä polttoainetta - siivoa autosi!

Tuntuvatko ajokilometrit sinustakin kalliilta? Oman auton, oli se sitten vanha tai uusi, bensiini-, diesel- tai hybridimalli, polttoainetaloudellisuutta voi parantaa muutamilla kaikkien saatavilla olevilla perusmuutoksilla. Edullinen ja helppo tapa on psykologinen; kevennä kaasujalkaasi. Tunnustan, ettei tämä aina toimi omalla kohdallani, paitsi puhtaalla autolla.

Vahaus suojaa myös ruosteelta.
Puhtaalla autollako vaikutusta ajamiseen? Yksittäisissä testeissä on todettu puhtaan auton kuluttavan jopa 7 % vähemmän polttoainetta pitkillä matkoilla kuin likaisen vastaavan mallin (Hybridmile.com). Tässä on taatusti vaihtelua automallin ja mittaajan mukaan, eikä puolueetonta tutkimusta aiheesta ole tähän hätään saatavilla. Maalipinnalla oleva karhea lika kuitenkin vaikuttaa auton ilmanvastuskertoimeen, joten auto kannattaa jo tästä syystä pestä ja vahata riittävän usein.

Olen huomannut itsessäni lisäksi mielenkiintoisen piirteen - autopesun jälkeen ajan rauhallisemmin, taloudellisemmin ja kohteliaammin liikenteessä. Puhtaalla autolla ajamisessa on tiettyä arvokkuutta. Verrattakoon ilmiötä miehen käyttäytymiseen riippuen siitä kuuluuko tämän vaatetukseen kravatti vai huppari. Ihmismieltä on helppo huijata muuttamalla ulkonäköä muuttamalla. Tämä vaikuttaa varmasti myös autoillessa.

Puhtaat valot ovat turvatekijä.
Auton siivoaminen pelkästään ulkoisesti ei vielä riitä, vaan myös sisätilojen on oltava siistit itsepetoksen täydellistämiseksi. Romut kannattaa kerätä pois lattioilta pyörimästä, pölyt pyyhkiä ja takakontti tyhjentää. Romuvapaa auto on paitsi miellyttävämpi ajaa, myös kevyempi ja polttoainetaloudellisuudessa tämä on valttia. Kevyemmän kuorman liikuttaminen vaatii vähemmän voimaa moottorilta ja näin moottori vaatii vähemmän polttoainetta. Ei siis kannata kuljettaa turhaa painoa tavaratilassa.

torstai 9. joulukuuta 2010

Hidasta ja nauti elämästä

Kiireisen arjen keskellä unohtuu usein elintärkeä rentoutuminen ja rauhoittuminen. Kovan työpäivän päätteeksi on hyvä heittää kunnolla vapaalle välillä myös keskellä viikkoa. Kartanossa paineet päästettiin tänään paitsi työpäivän jälkeisellä vierailulla Tampereen uuteen Kuparitalon Vohvelikahvilaan (Tuomiokirkonkatu 36), jonka hyvässä seurassa nautittu pähkinäsuklaavohveli päästi aivot välittömästi kevyelle laukalle.

Kuudelta oma sauna olikin jo lämmin ja lauteella nautittu viileä saunaolut kruunasi vapaaillan raikkaudellaan. Lauteilla istuessa on mielestäni lupa miettiä myös työasioita - ei kuitenkaan tekemättä olevia töitä vaan omia tavoitteita, ideoita oman työn kehittämiseen ja oman alan tulevaisuuden näkymiä, siis suuria linjoja ilman paineita. Muistatkaa hidastaa ja nauttia elämästä myös arkena!

Ja kaiken kruunaa tietenkin rauhallinen jazz. Tällä kertaa saunamusiikista vastasi Bunny Berigan.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Joululahjakausi on avattu

Nyt se on avattu, nimittäin vuoden 2010 Kartanon joululahjakausi. Avauksen suoritti Yhdysvalloista saapunut paketti, jonka sisältöä tai sisällön saajaa ei lie syytä paljastaa vielä tässä vaiheessa. Valuuttakursseja seuranneet ovat voineet jälleen todeta dollarin heikon kurssin, mistä syystä loppusyksy oli otollista aikaa ulkomailta tuotteiden tilaamiseen. Nyt saapuneen paketin mysteerilahjaa metsästäessäni selailin läpi kymmenkunta kotimaista ja saman määrän ulkomaisia, pääasiassa amerikkalaisia ja brittiläisiä verkkokauppoja. Ostopäätös vahvistui paitsi juuri etsimäni kaltaisen tuotteen löytymisen, myös edullisen hinnan myötä. Mitä ikinä paketissa onkaan, on 30 dollarin postikuluineenkin edullisempi kuin kotimaisten verkkokauppojen vastineet.

Hintojen vertailu siis kannattaa edelleen paitsi kotimaisten, myös kansainvälisten kauppojen osalta.

maanantai 14. syyskuuta 2009

Jäähyväiset suorapuheisuudelle

Vuosi 2009 on synkkä suomalaiselle miehelle. Paitsi, että televisiosta ei tule enää muuta miesten urheilua kuin moottoripyöräilyä maksuttomilta kanavilta, vaateliike Seppälä on unohtanut aikuisten miesten vaatteet valikoimistaan, autojen saasteverotus puskettiin puolivillaisena läpi, emaskuloitiin suomalainen mies vielä tohvelisankariksi tapauksessa Esko Kiesi ja suorapuheisuus.

Viimeisin mainituista asioista on traaginen, tai oikeastaan asiassa mentiin jo pitkälle tragikomiikan puolelle ja puhtaaksi farssiksi. Esko Kiesi, jolla oli jotakin tekemistä Audi-merkkisten autojen myynnin kanssa haalittiin Anna-lehden haastatteluun ja tästä alkoi miesparan julkinen kuohitseminen ja ristiinnaulinta. Mikä oli Kiesin synti? Suorapuheisuus. Kiesi sanoi sen, joskin värikkäin sanankääntein, jota moni mies hiljaa itsekseen ajattelee naisesta. Mies on sika ja nainen on kuin auto. Tasapeli - vaan ei sittenkään.

Joillekin naisryhmille Kiesin lennokas, täysin haastattelun teemaan sopiva vertaus naisen ja auton välillä oli liikaa ja pian Kiesi oli lööpeissä sovinisti ja vainottu "Audi-mies". Luettuani alkuperäisen Kiesin haastattelun koin kerrankin, että hei, nyt mies uskaltaa puhua rehellisesti suunsa puhtaaksi. Yhtäkkiä pääasiaksi nousi kuitenkin miehen myymä automerkki, Audi. Tilanteeseen sopeutuen pidin hetken aikaa Audia vihdoin suorasukaisena, särmikkäänä autona, kunnes kulkusensa feministien pähkinänsärkijään jättänyt Audin edustaja lähti puolustelemaan, etteivät Kiesin kommentit ole mitenkään linjassa Audi-konsernin ajatusmaailman kanssa ja, että mieshän on suorastaan hirviö kun menee tuollaisia tuhmuuksia naisista lehdessä kertomaan. Selvä, Audin pääkohdeyleisöä ovat siis katkerat naiset, en minä.

Ja palataanpa siihen Kiesin alkuperäiseen sanomaan. Siis siihen mitä tavallinen mies luki haastattelusta, ei siihen, mitä pirun raamatunluvun tavoin lehteä tihrustavat pikkusielut kuvittelevat. Kiesi ei missään tapauksessa pilkannut naista, päinvastoin. Mieshän kertoi arvostavansa naista. Naista, joka tukee puolisoaan ja auttaa kotiaskareissa. Missään kohtaa ei sanottu, että kotityöt olisivat vain naisen vastuulla. Tämä on kuitenkin liikaa, sillä eihän nainen voi kotitöitä tehdä näinä tasa-arvon aikoina, nehän ovat lukuisten sortovuosien jälkeen täysin miehen harteilla, ilmeisen oikeutetusti. Nainen on naisellinen ja tällaisena naista tulee arvostaa, ei vain fyysisesti hieman erinäköisenä miehenä, sillä erot sukupuolten välillä ulottuvat pintaa syvemmälle.

Hyvästi siis suorapuheisuudelle. Jopa Kiesin esiin nostama fakta siitä, ettei nainen toimi johtajana yhtä hyvin kuin mies, sai katkeran vastaanoton. Kysehän on tilastotiedosta ja yksilöllisistä eroista. Kyllä nainenkin voi olla hyvä johtaja, olen tällaisia tavannut useitakin. Pääasiassa nainen on kuitenkin hyvä johtaja silloin, kun alaiset ovat suurimmaksi osaksi miehiä. Naisille naisjohtajalla ei ole useinkaan auktoriteettia, vaan naisryhmissä yhteistyön tekeminen muodostuu usein ongelmalliseksi huonon suoran kommunikoinnin ja selän takana puhumisen vuoksi. Tätäkin esiintyy tietenkin myös miesryhmissä, mutta ei samassa määrin. Tästä syystä keskimääräisesti miehet toimivat tehokkaammin johtajina puhtaan auktoriteetin voimin sekä mies- että naisyhteisöissä kun naiset toimivat vastaavalla teholla ainoastaan miesvaltaisissa yhteisöissä.

Tasa-arvo on mielestäni sitä, että osataan arvostaa sekä naisen että miehen erityispiirteitä ja kannustaa näiden sekä henkilökohtaisten, yksilöllisten vahvuuksien esilletuomista. Tasa-arvoa ei ole se, että kaikki olisivat samanlaisia, tasa-arvoa on se, että kaikki ovat lähtökohtaisesti arvostettuja niin kotona kuin työympäristössäkin, omissa askareissaan.

Ja viikon säälittävin tempaus oli tietenkin YLE Lapin kohulla ratsastanut "Audimies iski Rovanimiellä" -uutinen, jossa on paitsi silmiinpistävä kielioppivirhe jo otsikossa, myös täysin järjetön sisältö. Tästäkö kansallisesti tärkeästä informaatiosisällöstä meidän tulisi maksaa ehdotettua mediamaksua?

maanantai 13. lokakuuta 2008

Miksi autoharrastus?

Kulutusjuhlassa autourheilun ja -harrastuksen ekologisuudesta käsittelevän keskustelun seurauksena päädyin peilaamaan omaa suhdettani tähän maailmaa tuhoavaan harrastukseen. Vaikka koen olevani paljonkin ympäristöä ajatteleva ihminen, minulle harrastus- tai kilpa-auton hiilidioksidipäästöt eivät sinällään ole merkitseviä. Mistä tällainen välinpitämättömyys johtuu ja mikä harrastuksessa voi niin kiehtoa, ettei siitä voi päästää irti edes öljykriisin uhatessa?

On ehkä syytä valottaa ensin historiaa sille, mikä minut on saanut autoihin ihastumaan. Isoisäni oli taksimies, isäni niin ikään ammattiautoilija. Molemmat ja toki muukin suku on ollut aina kiinnostuneita autourheilusta ja jo pienestä pitäen olen tottunut kahvipöydän autokeskusteluihin. Autot ovat tätä kautta nousseet minulle lähes perintönä taideteosten ja tunnepitoisen harrastuksen rooliin. Käytän sanaa taideteos, koska koen lukevani autoa kuin hyvää kirjaa, elokuvaa tai taulua. Auto ei minulle ole missään määrin pelkkä väline paikasta toiseen pääsemiseksi.

Esteettisenä ihmisenä minua ensimmäisenä kiinnostaa tietenkin auton ulkonäkö. Kuten Kulutusjuhlassakin hieman karkein sanankääntein paljastin, en pidä siitä, miten autoista on tullut ulkoasullisesti mitäänsanomattomia tai feminiinisiä viimeisten vuosikymmenten aikana. Vain erikoisimmat ja usein ne eniten päästöjä aiheuttavat merkit ja mallit ovat pysyneet miehekkäinä, ja kiinnostavina, sanalla sanoen särmikkäinä.

Mikä tekee kaltaiselleni autoharrastajalle autosta särmikkään? Ei pelkkä ulkoasu, vaan myös tekniikka. Ulkoasun tulee olla ryhdikäs, selkeä, maskuliininen ja luonteikas. Ulkonäön lisäksi auton tekniikka on ratkaiseva kokonaisuutta tarkastellessa. Kun kaasupolkimen painaa alas, pitää tietää mitä autossa mekaanisesti sillä hetkellä tapahtuu. Ymmärrys on palkitsevaa. Kaikki ne äänet, joita autosta kuuluvat, visualisoituvat yksittäisten osien toiminnaksi.



Ääni on myös terapeuttinen osa autoilua. Muistan kun nuorempana koin weltschmerziä, eikä mikään tuntunut sujuvan toivotulla tavalla. Tässä tilanteessa autosta muodostui tärkeä pakokeino, sillä siihen pystyi luomaan muusta maailmasta poiketen pysyvän kontrollisuhteen. Kun kaasua painaa, moottori ulvoo tuskaansa ja tottelee. Tämä sai usein hetkessä mielen rauhoittumaan, enkä kokenut milloinkaan tarvetta aiheuttaa vastaavaa tuntemusta missään elollisessa olennossa. Pitkät ja rauhalliset ajelut toimivat mieltä puhdistavana matkana omaan itseen ja sen suhteeseen muuhun maailmaan. Kun maisemat vaihtuvat, oman elämän ongelmat kutistuvat.

Autourheiluun liittyy arvostus insinööritaitoon, jolla autoja voidaan rakentaa sekä kuljettajan kykyyn hallita tätä tehokasta ja parhaimmillaan tappavaa laitetta. Vanhanaikaisen autourheilun rinnalla mikään muu urheilu ei tunnu yhtä jännittävältä, yhtä uhkarohkealta, eivätkä niiden sankarit juhlimisen arvoisilta. Autourheilussa kuljettaja kilpailee paitsi muita ajajia, myös ympäristöä ja omaa työkaluaan, autoa vastaan. Parhaimmillaan lopputuloksena syntyy kuljettajan ja auton symbioosi, joka on olotilana uskomaton ja vaikeasti selitettävissä. Autosta tulee osa kuljettajaansa ja ajaminen tuntuu juoksemiselta, pitäen samalla hengenvaarallisen jännityselementtinsä läsnä. Pahimmillaan auto ja ympäristö voittavat kuljettajan taidon ja tahdon, jolloin tuloksena saattaa olla jopa tappava onnettomuus. Tämä on kuitenkin riski, jonka monet autourheilun pioneerit ovat ottaneet ja josta syystä heidät muistetaan lajinsa sankareina.

Autolla ajaminen ja auton kokeminen saavuttaa harrastajalla suunnattomat mittasuhteet, jotka painavat alleen kaikki autoilusta aiheutuvat epäekologiset seikat. Harva harrastaja kuitenkaan tahallaan saastuttaa luontoa ajamisellaan, mutta tällä hetkellä tälle ihmisryhmälle ei anneta käytännössä vaihtoehtoja. Uudet autot ovat pyöreitä, massamarkkinoihin vetoavia ja sukupuolettomia. Niiden tekniikka on niin monimutkaista, ettei sen toimintaa voi enää hahmottaa. Erilaiset tietokoneavusteiset ajonvakautusjärjestelmät, vaikka hyödyllisiä ovatkin, vievät ajamisesta ajamisen nautinnon. Autot ovat nykyajan kuohilaita, jotka on riisuttu alasti ja joita pilkataan lähes raamatullisessa mittakaavassa maailmaa tuhoavina laitteina. Harrastaja tahtoo autonsa olevan vahvaluonteinen, äkkipikainen ja puolustuskykyinen näitä herjaajia kohtaan. Niin vahva voi olla se tunneside, joka autoharrastukseen muodostuu. Nyt kaivataan autovalmistajilta selkeitä tekoja juuri miehille suunnattujen, tulevaisuuden harrasteautojen muodossa. Näissä autoissa voi voimanlähteenä olla sähkö, vety, maakaasu tai aurinko, kunhan niiden suunnitteluosastolla soi rock'n'roll.

sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Ensikertalaisena eBayssa

Olen onnistunut pitkään välttelemään maailman suurimman verkkohuutokaupan, eBayn, käyttöä. Pääsyyksi muodostui PayPal-tilin aktivointi, joka jäi aikoja sitten tekemättä. Pomoni hehkutuksen ja hienojen eBay-ostosten ansiosta päätin kuitenkin vihdoin tutustua huutokaupan saloihin tosissani. Projekti alkoi PayPal-aktivoinnilla. PayPal on välikäsi, jonka kautta lähes kaikki eBay-maksut voidaan hoitaa. Käytännössä eBay toimii suojamuurina myyjän ja ostajan välillä. eBaysta huudetut tuotteet veloitetaan PayPalin välityksellä suoraan ostajan tililtä, joka on äärimmäisen sujuvaa, eikä vaadi käyttäjältä alkutoimenpiteiden jälkeen juurikaan huomiota. PayPal tekee jokaisesta ostoksesta myös varsin hyvän kuitin, joka on hyödyllinen etenkin tullattavia tavaroita ostettaessa.

Itse eBay on puhdas aarreaitta ja heräteostajan painajainen. Eri tuotelistausten selaamiseen saa helposti hukattua useammankin tunnin illasta ja etenkin nyt dollarin heikko kurssi saa leuan loksahtamaan useaan otteeseen erilaisten Suomessa ainutlaatuisten tav
aroiden halpuudesta. Etenkin ilman arvonlisäveroa Suomeen tulevat tavarat ovat huom
attavan halpoja, eikä isommissa ja kalliimmissa hankinnoissakaan edes 22 prosentin verolisä mahdollisine tullauskuluineen vielä nosta hintoja mahdottomiksi.

Parasta eBayssa ovat suoraostotuotteet eli Buy it now -merkityt tavarat. Näiden kanssa ei tarvitse aikaa kuluttaa huutamiseen ja lopullisen hinnan jännittämiseen vaan tavart voidaan ostaa suoraan selkeästi kerrotulla hinnalla. eBay ilmoittaa myös sen, toimittaako myyjä tavaran Suomeen ja mitä toimituskulut tulevat maksamaan. Näin säästytään ikäviltä yllätyksiltä.
 Valitettavasti toimituskuluissa hintahaitari on melkoinen, joten myyjien kesken kannattaa suorittaa pientä hintavertailua tässä suhteessa.

Ensimmäinen ostokseni palvelusta oli GT Legends -autopeli, jonka ostin isälleni lahjaksi. Yhdysvalloista toimitettu peli tuli postikuluineen maksamaan noin puolet Suomen hintatasosta. Lisäksi paketissa oli bonuksena toinen laadukas autopeli. Sittemmin olen uskalta
utunut tilaamaan Aasiasta koiran agility-putken ja akkuparistoja. Kaikki toimitukset ovat tulleet ongelmitta perille pääasiassa kahden viikon kuluessa maksamisesta. eBayssa on hyvä palautejärjestelmä, joka kertoo paljon myyjän luotettavuudesta.

Olen täysin humaltunut eBayn herrasmiestarvikkeiden tarjonnasta. Syystä tai toisesta, mieleni tekisi näyttävää kävelykeppiä ja perinteistä taskukelloa, joiden hinnat eivät nettihuutokaupassa päätä huimaa. Läheskään kaikki tavarat eivät eBayssa ole sen halvempia kuin Suomessa kaupasta ostettuna,
 mutta huimaa eroa löytyy esimerkiksi joissakin merkkikengissä, joita voi käydä Suomessa sovittamassa ja tilata tämän jälkeen eBaysta kun tietää sopivan koon valmiiksi. Conversen tossut voi saada parhaimmillaan puolella siitä hinnasta, mitä kotimainen kenkäkauppa moisista pyytää. eBay aiheuttaa valitettavan paljon heräteostosten tekemistä, joten shoppailuholistien kannattaa pysyä kaukana tästä palvelusta.

tiistai 29. tammikuuta 2008

Ullakkotunnelmaa

Vanhana ylimpien kerrosten asukkina suorastaan häkellyin The Cool Hunterin ullakkokoosteesta. Kuinka paljon voikaan ylimmän kerroksen ahtaissa tiloissa olla tunnelmaa! Minulle viihtyvyyden edellytyksenä ei ole koskaan ollut suuri ja avara koti. Pidän tiiviistä, minimoidusta asumistavasta, jossa jokaisella tavaralla on tarkoituksensa, unohtamatta tietenkään silmän iloksi tarkoitettuja esineitä.

Cool Hunterin ullakoista minua miellyttää eniten puuntäyteinen vinokaton suojiin rakennettu makuuhuone. Vaikka huone onkin vain osa isompaa asuntoa jo pelkkä ullakkotila riittäisi mainiosti yhden ihmisen asuintarpeisiin. Olen viimeisen kolmen vuoden aikana tykästynyt vanhoihin tavaroihin, tummaan puuhun, rautaan ja talonpoikaistyyliin. Kuitenkaan Cool Hunterin kärkikuvana toimiva valko-oranssi futuristinen ullakkoasunto ei jättänyt minua kylmäksi. Värit toimivat yhteen ja moderni ulkoasu on viety huolella loppuun ilman sortumista tieteiselokuvamaisiin huippumuotoiltuihin sisustuselementteihin.

Miksi sitten ylin kerros? Mikään asuinkokemus ei ole vielä voittanut kesän hiostavan kuumia ukkospäiviä riihimäkeläisen kerrostalon kattohuoneiston parvekkeella. Näkymät kantoivat yli koko pienen kaupungin ja lämmin vesi tihkui raikkaana alas taivaalta. Etäämmällä näkyi kuinka pilvet roikkuivat vetelästi maan yläpuolella kaatosateen merkkinä. Omalla parvekkeella pystyi samalla nauttimaan maailman parhaasta kahvihetkestä oman asunnon suojissa. Viereisessä kuvassa oleva valoilmiö on myös peruja silloisen parvekkeeni näkymistä.

keskiviikko 9. tammikuuta 2008

Vanhaa viisautta vajaalla vitosella

Tein viikko sitten loistavan kirpputorilöydön - tai oikeastaan kaksikin löytöä. Koska uusi televisiovapaa makuuhuoneemme on valmis, päätin alkaa lukemaan ihan oikeita kirjoja. Koska pidän kaikesta vanhasta, päätin myös haalia kirjahyllyyni koristeeksi vanhoja kirjoja. Tampereen Radiokirppis tarjosikin hyvän valikoiman vanhaa kirjallisuutta huokeaan hintaan.

Neljän euron hintaan mukaani lähti Isien ääni -niminen ohut kirjanen, johon on koottu suomalaisia mietelmiä kansasta ja sen itsenäisyydestä. Mielenkiintoiseksi ajatukset tekee se, että kirja on painettu vuonna 1891, eli 26 vuotta ennen Suomen itsenäistymistä. Kirjaan on koottu ajatuksia niin lehdistä kuin kirjoistakin alkaen H.G. Porthanin isänmaallisesta runoilusta vuodelta 1771. Kirjassa esiintyy kansallishenkisiä ajatuksia niin Snellmanilta, Topeliukselta, Runebergiltä kuin monilta muiltakin tunnetuilta historian henkilöiltä. Kieli on paikoin huvittavaa, mutta suurimmaksi osaksi ymmärrettävää. Hämmentävänä yhteistekijänä Venäjän keisari Aleksanteri I saa suurta kiitosta Suomen kansan tunnustamisesta. Sen sijaan ruotsalaishallintoa moititaan kokonaisen kansakunnan syrjimisestä.

Leo Tolstoin jälkeenjääneet teokset puolestaan tarttui hyllystä mukaan jo pelkästään koomisen nimensä vuoksi. Ilmeisesti kaksiosaisen sarjan ensimmäinen kirja on kuitenkin myös varsin iäkäs ja painovuodeksi mainitaan 1911. Kohta satavuotias kirja siis tämäkin. Tolstoin jälkeenjääneisyyteen en ole vielä ehtinyt perehtyä, mutta innolla odotan mitä kauniit ja maanläheiset kannet väliinsä kätkevät.

Erityisesti kirjoissa kiehtoivat myös niiden alkuperäisomistajien nimikirjoitukset. Tolstoin omistajasta ei ole aivan selvyyttä, mutta Iida Hirvonen on saanut luvan olla Isien ääni -kirjan ensiomistaja, josta muistona selkeä signeeraus painovuodelta. Tolstoin teoksen omistajan signeeraus on mahtipontisempi ja lennokkaampi. Mihin ovat tämänkaltaiset allekirjoitukset kadonneet?

tiistai 8. tammikuuta 2008

Muistakaa hajulukkojen siivous

Vetoan tässä kaikkiin ihmisiin, joilla on pesualtaita kotonaan. Etenkin teihin, jotka asutte vuokra-asunnossa. Muistakaa aina välillä siivota pesualtaiden hajulukot. Etenkin 70-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa taloissa on usein helposti irrotettavissa oleva muovinen hajulukko, joka on helppo siivota vaikka pari kertaa vuodessa. Hajulukko on siis se mutka siinä pesualtaan poistoputkessa. Peskää se.

Syy tähän vetoomukseen löytyi tänään oman toilettimme pesualtaan alapuolelta. Viitteitä ongelmista antoi veden ilmestyminen lattialle. Syyksi paljastui varmasti vuosia pesemättä jäänyt hajulukko. Irrotettuani hajulukon valtasi huoneen kammottava lemu ja hajulukon sisältä löytyi melkoisesti Alien-elokuvien lavasteita muistuttavia vihreitä limapatteja. Välttäkää vastaavat vastenmielisyydet ja muistakaa huuhtaista hajulukotkin kerran tai pari vuodessa. Sama pätee lattiakaivoihin.

torstai 27. joulukuuta 2007

Alennusmyyntien uhrina

Joulunjälkeiset alennusmyynnit alkoivat tänään lähes jokaisessa liikkeessä. Kun päivällä lähdin ystäväni kanssa kahville keskustaan, en uskonut palaavani illalla kotiin uusia vaatteita täynnä olevien muovikassien kanssa. Sopivan ansan minulle viritti Sokos, josta löytyi korkeakauluksinen vetoketjuton neulepaita. Myös Seppälä tiesi mitä etsin ja alennuksesta löytyi pitkähihainen luonnonvalkoinen ruskealla printillä varustettu t-paita, sekä täysihintaisena pääkalloaiheinen ruskea vyö.

Uutena löytönä uskalsin vihdoin astua sisään Aleksanterinkadun Trendy People -myymälään, joka myy käytettyjä merkkivaatteita. Pienen myymälän tarjonta oli riittävä ja, vaatteet lähes käyttämättömän oloisia ja hinnaltaan todella edullisia. Pikasilmäyksellä skaala ylsi viiden euron paidoista 40 euron loistokuntoisiin Tommy Hilfigerin farkkuihin. Hieman Silver-bloginkin innoittamana uskaltauduin ostamaan itselleni tavallisesta poikkeavaa päällepuettavaa. Selectedin musta röyhelörintainen musta paita kiinnitti huomioni tavallista kauluspaitaa mielenkiintoisempana vaihtoehtona. Myös toinen ostamani paita oli Selectedin, violetin sävyisellä kukka-aiheella ja valkoisella päävärillä varustettu rento ja raikas kauluspaita kesäksi.

Kannattaa tutustua siis myös itselle uusiin liikkeisiin. Itse ainakin tulen palaamaan Treny Peopleen vielä monta kertaa, niin hyvä kuva liikkeen valikoimasta jäi. Päivän päätteeksi löysimme vielä Stockmannilta kauniin Pentikin kynttiläkruunun keittiön pöydän ylle ripustettavaksi. Pienenä miinuksena unohdimme ostaa kruunuun sopivat kynttilät.

keskiviikko 26. joulukuuta 2007

Joulun aikaa

Jouluaatto meni tänäkin vuonna varsin lumettomissa merkeissä. Olkoon syy sitten luonnollisten lämpötilanvaihteluiden tai kasvihuoneilmiön, syö vesikeli joulun uskottavuutta huomattavasti. Toivottavasti ensi vuonna nähtäisiin pitkästä aikaa paksujen hankien valaisema jouluaatto.

Joulu meni Kartanon väellä muuten leppoisasti sukuloidessa, vaikka myös oman kuusen ympärillä availtiin lahjoja myöhään aattoiltana. Kuusi löytyi Bauhausista 12 euron hintaan, johon kaupan päälle sai vielä tammikuun ajan voimassa olevan, saman summan suuruisen lahjakortin myymälään. Tarhattu kuusi oli yllättävän kaunis ja todella tuuhea. Tämän ollessa ensimmäinen joulu uudessa kodissa, piti kuusen lisäksi ostaa myös hieman koristeita. Emme koristelleet kotiamme kuusen lisäksi mitenkään ja kuusen koristeet löytyivät sopuisaan hintaan Jyskin alennushyllyistä pari päivää ennen aattoa. 180 senttisen kuusen koristeet valoineen maksoivat noin 10 euroa. Lisäksi tähti kuusen latvaan löytyi Hong Kong -tavaratalosta parin euron hintaan. Paras aika hankkia ensi vuoden koristeita olisikin nyt, välipäivien alennusmyynneissä.

Makuuhuoneremonttimmekin valmistui jo pari viikkoa sitten, sänkyä emme ole vielä saaneet, mutta perusmalliset joustinpatjat löytyivät Jyskin tarjouksesta houkuttelevaan 80 euron kappalehintaan. Normaalihinnan ollessa yli 160 euroa patjalta, ei tilaisuuteen voinut olla tarttumatta. Keskikovat patjat ovat vielä testaamatta, mutta Loppiaisen jälkeen alkavan kylpyhuoneremontin alkajaisiksi siirrymme vihdoin olohuoneesta makuuhuoneeseen nukkumaan. Koitan saada aikaiseksi napsia myös valokuvia maalatusta makuuhuoneesta lähiaikoina.

torstai 27. syyskuuta 2007

Remontti tulee sittenkin

Pieni osasyy edellisestä asunnosta pois muuttamiseen oli tulevan putkiremontin odotus. Uusi rivitalokolmiomme on rakennettu 1980-luvun alussa, joten oletimme, että pintaremonttia lukuunottamatta mitään suurta ei pitäisi olla tulossa. Oletus oli väärä.

Talo on rakennettu aikoinaan nopeasti ja halvalla. Nyt ongelmat ovat alkaneet ilmetä. Hämmästyttävää on, että rivitalojen ympärille ei ole tehty lainkaan salaojitusta. Maan painuttua päätyasuntomme nurkalla, on sadevesi valunut suoraan kivijalkaa vasten. Kivijalkaa, jota ei ole eristetty. Lopputuloksena talon pääty kaivetaan auki, salaojitetaan ja eristetään. Toinen makuuhuoneistamme menee remonttiin päätyseinän kosteuden vuoksi.

Kylpyhuoneeseen on joskus vuosia sitten vaihdettu lattiamatto uuteen, mutta mukavana yllätyksenä tekijä on laittanut alkuperäisen maton tilalle tavallista muovimattoa kosteaan tilaan tarkoitetun maton sijaan. Näinpä siis myös kylpyhuone ja sauna joutuvat remontoitaviksi kosteusvaurioiden vuoksi.

Talomme on kuulemma vuokranantaja VVO:n yksi energiasyöpöimmistä koko Etelä-Suomessa. Ikkunat ja ovet vuotavat lämmön ulos, eikä eristys ole kummoinen. Tästä on kuitenkin hyvä lähteä taloa remontoimaan ja parantamaan taloyhtiön energiatehokkuutta.

Tänään oli sopivasti myös talotoimikunnan kokous, jossa valittiin uusi hallitus asukastoimintaa hoitamaan. Työkiireiden vuoksi en ole blogiakaan ehtinyt kirjoittaa, joten kieltäydyin ystävällisesti puheenjohtajan pestistä, mutta suostuin toimimaan varapuheenjohtajana. Samalla kokouksessa tuli tutustuttua hieman naapureihin. Mukavan tuntuisia ihmisiä kaikki, suuri osa nuorehkoja lapsiperheitä, vaikka mukana oli myös talojen rakentamisesta lähtien alueella asuneita.

Itse asuinseutu on miellyttävä. Luonto on lähellä, linja-autoyhteydet Tampereen keskustaan ovat loistavat ja kauppaankin on vain viiden minuutin kävelymatka. Alue on siisti ja rauhallinen. Ainoastaan parkkitilan vähäisyys on käynyt häiritsemään. Muuten, tulevista remonteistakin huolimatta, uusi asunto alkaa tuntua kodilta. Usko tulevaan on vahva.

tiistai 4. syyskuuta 2007

Muuttorumban keskeltä

Kartanon päivitykset ovat jääneet varsin vähille viime aikoina, kiitos viikonloppuna tapahtuneen muuton ja arkisin aikaa vievän työn. Uudessa kodissa ei myöskään vielä ole toimivaa nettiä, joten päivitysten tekeminen on hieman hankalaa.

Muutto sujui lähes ongelmitta, lukuunottamatta uuden kodin avaimista syntynyttä kalabaliikkia. VVO:lta kerrottiin vuokrasopimusta allekirjoitettaessa, että avaimet saadaan isännöitsijältä muuttopäivänä. Muuttopäivä 1.9. osui kuitenkin Lauantaiksi ja isännöitsijä vastasi puhelimeen mökiltä käsin. Mies kuitenkin oli erittäin avulias ja auttoi asiassa varsin hyvin. Kiitokset tästä VVO:n isännöitsijöiden Tampereen aluepäällikölle! Seuraava porras oli huoltoyhtiö, joka yllättäen sijaitsikin toisella puolen kaupunkia, eikä edes luovuta avaimia viikonloppuisin.

Sopimus kuitenkin syntyi, että huoltomies tulee avaamaan meille asunnon oven vuokrasopimuksen näyttöä ja 22 euroa vastaan. Aion mennä kuitin kanssa VVO:lle, sillä meitä oli ehkä vahingossakin väärin informoitu asiasta. Huoltoyhtiöstä jäi muutenkin varsin epämiellyttävä kuva, sillä heidän mielestään ongelma oli tyystin asiakkaan, eli meidän muuttajien vika ja aiheesta naljailu jatkui vielä maanantaina kun töistä aikaisin karaten ehdin juuri hakemaan avaimet huoltoyhtiön toimistolta. Millainen huoltoyhtiö muuten pitää toimistoaan auki vain arkisin klo. 8-16? Ilmeisesti sellainen, joka huoltaa vain pelkkää vapaa-aikaa omaavien taloja.

Itse uusi asunto on haasteellinen, mutta mukava. Ympäröivä luonto ja oma piha pitävät mielen korkealla vaikka huoneisto vaatiikiin pintaremonttia lähes joka huoneen osalta. Onpahan ainakin tekemistä tiedossa. Kunhan saamme netin uuteen kotiimme, lupaan palata perinteisen Kartano-bloggauksen pariin minkä työkiireiltäni ehdin.

Siihen asti kirjoittamiani viihde- ja peliaiheisia uutisia ja artikkeleita voi lukea osoitteesta V2.fi.

tiistai 14. elokuuta 2007

V2.fi tarjoaa peli- ja viihdeuutisia

Elokuun alussa julkaistu uusi peli- ja viihdesivusto V2.fi tarjoaa printtimediatasoista uutisointia niin peleistä, elokuvista kuin musiikistakin. Lisäksi mukana on paljon yksinoikeudella saatuja haastatteluja ja tasokkaita artikkeleita. Sivustolla on myös laaja ja asiallinen keskustelufoorumi, sekä hauskat -osio, johon kerätään linkkejä netin ihmeellisimpiin kolkkiin.

Kyllä, tämä on hävytön puffaus. Olen nimittäin vuoden loppuun asti kiinteästi tekemisissä kyseisen verkkopalvelun kanssa. En kuitenkaan puffaisi sivua ellen todella uskoisi sen erinomaisuuteen. Ylläpidolla on pitkä kokemus vastaavista sivustoista ja arvostelujen ja uutisten kirjoittajat ovat todella ammattitaitoisia ihmisiä, joiden aivoituksista kuitenkin löytyy huumoria yhden sivuston tarpeiksi.

Tulkaahan käymään sivullamme ja toivon että viihdytte. Keskustelufoorumille saa ja kannattaa kirjoittaa kehitystoiveita. Tulen itse jatkossa kirjoittamaan myös joitakin arvosteluja ja artikkeleita sivustolle, joten tuttua kirjoitustyyliäkin saattaa bongata. Ensimmäinen oma tekstini oli Assembly Summer 2007 raportti. Myös artikkeleita ja uutisia saa kommentoida vapaasti ja keskustelu onkin paikoin jo varsin vilkasta.

lauantai 11. elokuuta 2007

Taidekuviot valloittavat seinäsi

Erilaiset seinille tehtävät pop-taidemaiset kuviot ovat viimeisen vuoden aikana nousseet esille sisustuslehdissä ja verkossa. Löytyy suurta barokkikuviota, abstrakteja kuvioita, kasvokuvia, eikä rajana ole oikeastaan kuin mielikuvitus.

Mitä mieltä te olette näistä seinäkuvioista? Voisitteko harkita omaan kotiinne jotakin abstraktia tai näköiskuvaa? Mihin huoneeseen sijoittaisitte kuvan ja minkäkokoisena? Olisiko kuvassa jokin oma aihe vai kelpaisiko kaupasta löytyvät yleiset aiheet?

Itse voisin kuvitella jotakin todella suurta abstraktia kuviota esimerkiksi olohuoneen yhdelle seinälle. En kuitenkaan käyttäisi välttämättä mustaa kuviota valkoisella kuten kuvassa vaan kenties jotakin jännittävää väriyhdistelmää. Sininen tai beige kuvio ruskealla seinällä voisivat olla silmälle mieluisia vaihtoehtoja. Aiheena voisi olla jokun barokkikuvion tapainen ylellinen ja monimuotoinen, sekä mielenkiintoinen kuvio. Kertokaahan kuitenkin tekin ajatuksenne näistä kuvioista. Joitakin vinkkejä saa Muurwerkin kuvasivulta.

Lähteet
Muurwerk via The Style files

sunnuntai 5. elokuuta 2007

Muutoksen tuulia

Kartanon isännän elämässä on alkamassa uusi jännittävä aiakausi. Muutto oman pihan omaavaan rivitaloasuntoon on edessä vajaan kuukauden päästä ja jo tässä kuussa opintojen loppumetrit häämöttävät työharjoittelun alkaessa paikallisessa monimediayrityksessä.

Jatkossa blogista saattaa siis löytyä myös pihanhoitoon liittyvää asiaa kun aihe käy henkilökohtaisemmaksi. Muutto kerrostalosta rivitaloon ja pois Tampereen ydinkeskustasta on jo nyt herättänyt paljon mietteitä. Muutto on kuin seikkailu ja tunne on kutkuttava. Uudessa asunnossa on omat hyvät ja huonot puolensa. 80 neliötä on jaettu melko sekavasti, tehden asunnosta mielenkiintoisen ja haasteellisen sisustettavan. Seinillä olevat edellisen omistajan asentamat tapetit eivät miellytä, wc ja kylpyhuonetilojen muovimatot ovat huonossa kunnossa ja vaativat vaihtoa, piha on melko hoitamattoman oloinen ja sauna erikoisenmuotoinen. Paljon on siis tekemistä asunnon viihtyvyyden parantamiseksi.

Myös muutto pois keskustasta tuo uudenlaisia haasteita arkipäivään, kun matka tulevalle työpaikallekin kasvaa kilometristä yli kymmeneen kilometriin. Edessä on vähintäänkin polkupyörän osto ja joukkoliikenteen matkakortin hankinta. Uusi asuinalue on kuitenkin onneksi todella viihtyisä ja sijaitsee luonnon keskellä joten ulkoilumahdollisuudet paranevat kilpaa hengitysilman laadun kanssa. Jo siinä vaiheessa kun kävin katsomassa asuntoa oli metsäisen raittiin ilman työntyminen keuhkoihin yksi suuri plussa muuttopäätöstä mietittäessä.

Kartano blogikin on jo ylittänyt 100 postauksen rajansa jonkun aikaa sitten ja lukijamäärä on ollut mukavassa nosteessa etenkin kesän loppupuolella. Päivittäisiä sivulatauksia kertyy jo yli 40, joka on mielestäni varsin mukavasti. Toivottavasti viihdytte blogin parissa jatkossakin ja toivon myös, että edes murto-osa tästä muuton ja elämäntilanteen muutoksen tuomasta jännittävästä tunteesta välittyisi teillekin asti.