torstai 13. elokuuta 2009

Vakuutusten myyjä ei vakuuta

Ostin auringonpistoksen ja jo useamman vuoden ajan kasvaneen autokuumeen seurauksena itselleni uuden käyttöauton ilman aiettakaan myydä edellistä harrasteajoneuvoani pois. Edellisen autoni liikennevakuutus ja osakasko olivat A-Vakuutuksessa, mutta mainosten uhrina päätin keskittää jatkossa vakuutukseni Ifiin. Tarkoituksena oli siis siirtää vanhan auton vakuutus bonuksineen uuteen ja ottaa uusi liikennevakuutus ilman kaskosuojaa vanhaan, nyt tallissa makoilevaan harrastekulkineeseen. Kävelin näillä mielin Ifin konttoriin, jossa ei helteisenä iltapäivänä ollut jonoa lainkaan, vaan pääsin suoraan henkilökunnan puheille.

Valitettavasti vakuutusmyyjä, tai mikä tämän asiakaspalvelijan virallinen titteli onkaan, ei ollut työssään lainkaan vakuuttava. Keski-ikäinen rouvashenkilö hihitteli paitsi mielestäni asiallisille kysymyksilleni Ifin tarjoamista eduista, myös omalle osaamattomuudelleen antaa suoria vastauksia kysymyksiin. Minulle ei kyetty myymään mitään, mitä en olisi jo etukäteen päättänyt ostaa, päin vastoin, päätin luopua osasta niistä lisäeduista, joita olin internetissä eri vakuutuksia vertaillessani jo päättänyt ottaa. Myyjän onni oli tällä kertaa oma päättäväisyyteni asiakkuuden siirrosta Ifille. Mikäli olisin ollut vielä harkitsevalla kannalla, olisin vienyt rahani varsin vilkkaasti toiseen yhtiöön.

Paitsi huono vakuutusten ominaisuuksien esittely, myös hämmentävän henkilökohtaiset huomautukset mm. avopuolisoni iästä ja suhteemme vakavuudesta jättivät melko erikoisen mielikuvan jälkeensä. Lisäksi huomasin yhtiön vakuutusten laskemiseen käyttämän tietokonesovelluksen olevan melkoista vuosikertatavaraa. Karun näköistä lomaketta täytettyään myyjäkin yllättyi ohjelman rajallisuudesta ymmärtää asiakasta, joka tahtoisi autolleen vain liikennevakuutuksen ilman kaskoa. Lomakkeen valmistumisen jälkeen ruudulle ilmestyi välillä jonkinlainen terminaali-ikkuna, jossa näkyivät erik. lyh. ilm. vakuutuksen ominaisuudet kuin 80-luvulla ikään.

Kaikesta erikoisesta palvelusta ja huolestuttavan antiikkisen näköisestä tietojärjestelmästä huolimatta olen tyytyväinen vaihdokseeni. Koska otin myös kotivakuutuksen Ifistä, sain välittömästi 8% keskittäjäbonuksen kaikkiin vakuutuksiini. Ifin sivuilla peloteltiin, etteivät toisen vakuutusyhtiön antamat liikennevakuutuksen bonukset välttämättä siirry sellaisenaan Ifiin, joka ei ainakaan omalta osaltani onneksi pitänyt paikkaansa, vaan sain kaikki 45 prosenttiani pidettyä visusti tallessa.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

Autoharrastajan oma maalikauppa

Käyttöauto muuttuu harrastusajoneuvoksi käytännössä siinä vaiheessa kun jälleenmyyjän takuu raukeaa. Me pahat saastuttajat vanhoilla autoillamme törmäämme usein myös metallin luonnolliseen, hitaaseen palamiseen eli ruostumiseen. Tätä ilmiötä vastaan taisteleminen on tullut oman harrasteautoni kohdalla jälleen ajankohtaiseksi, joten ei muuta kuin kulmahiomakone kauniiseen käteen ja kukkivan maalipinnan kimppuun. Kun ruoste on saatu hiottua pois ja suoja-aineet levitettyä tulee aika maalata paljas pelti uudelleen. Sopivaa spray-maalia hankkiessaan harrastaja tekee kuitenkin usein kohtalokkaan virheen ja sortuu markettitasoisiin yleismaaleihin, jotka vaikka kantavatkin kyljessään oman auton värikoodia, ovat yleensä parhaimmillaankin hieman erisävyistä muun auton kanssa.

Suosittelen lämpimästi Pintaväri-myymälöitä, joista itse käytin menneellä viikolla Tampereen toimipistettä maalien hankkimiseen. Asiantunteva ja asiallinen myyjä kaivoi arkistostaan oman autoni värikoodin mukaisen sävykartan ja käveli reippaasti ulos vertailemaan liuskan eri sävyjä autoni maalipintaan. Sävyerot olivatkin valtavat, sillä valkoinen autoni olisi vuosimallista ja tehtaan värisekoituksista riippuen saattanut olla hieman beige, sinertävä tai vihertävä. Oikean sävyn löydyttyä myyjä sekoitti juuri tätä versiota minulle spray-pulloon ja antoi vielä hyviä vinkkejä paikkamaalauksen onnistumisen takaamiseksi. Hintaa purkille tuli 23 euroa eli noin 10 euroa enemmän Mastonin valmistamiin yleisväreihin verrattuna. Oiva palvelu ja oikea sävy ovat kuitenkin helposti lisähinnan väärtejä.

torstai 12. helmikuuta 2009

Ystävänpäivälahjaksi apua eläinvanhuksille

Ystävänpäivälahjan keksiminen ei ole aina erityisen helppoa. Kaikille lahjaongelman parissa painiville miehille tarjoan vinkkinä mm. Sokokselta löytyviä Wanha Markki -tuotteita, jotka sopinevat lahjaksi ainakin eläimistä erityisesti pitäville ystävättärille. Valikoimasta löytyy mm. eri tuoksuisia saunasaippuoita, -öljyjä ja -tuoksuja sekä taiteilijakodin omaa keramiikkaa. Myydyistä tuotteista saatuja varoja luvataan käyttää valmistajan Ylistarossa ylläpitämän eläinten vanhainkodin pyörittämiseen.

Vapaaehtoisvoimin pyöritettävä eläinvanhusten koti on Wanhan Markin sivujen mukaan tarjonnut kodin jo sadoille lopetusuhan alla olleille eläimille. Kampanja on suorastaan nerokas, jopa parempi kuin kaivon tai koulukirjojen ostaminen Afrikkaan, sillä pelkän lupauksen sisältävän paperin ohella eläinten hyvinvointia ostava saa mukaan myös saajan hyvinvointia kohentavan tuotteen, joka tuo käyttäjälleen varmasti hyvän mielen jokaisella käyttökerralla. Wanhan Markin erilaisten saunatuotteiden hinnat liikkuvat noin 20 eurossa, joka on varsin kohtuullinen lahjoitus hyvään tarkoitukseen.

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Kulutustavaraa ulkomailta

Ison-Britannian talous on romahtanut, mutta isoista Yhdysvalloista ja Euroopan rahaliitosta poiketen punta ei ole pitänyt arvoaan lainkaan isompien alueiden valuuttojen tasalla. Vaikka punta onkin tällä hetkellä vahvistumassa, on jopa kulutustavaran tilaaminen rahaliittoon kuulumattomasta Isosta-Britanniasta vielä kannattavaa.

Itse hyödynsin punnan heikkoa kurssia viimeksi viime viikolla tilatessani Ison-Britannian eBay-verkkohuutokaupasta itselleni myös kotimaisten tavaratalojen valikoimiin kuuluvan tuiki tavallisen Gillette Fusion Power -partahöylän. Valuuttojen arvonmuutoksesta ja taloustilanteesta kertoo paljon se, että sain kyseisen tuotteen kotiin postitettuna neljä euroa halvemmalla kuin jos olisin hakenut saman höylän Anttilasta. Penninvenyttäjien kannattaa nyt siis suunnata selaimensa ulkomaille ja verrata hintoja muutenkin kuin eri lähikauppojen välillä.

perjantai 6. helmikuuta 2009

Loudness War tappaa CD:n

Vanhana metallimusiikin ystävänä yllätyin iloisesti kuultuani YouTubessa Metallican tuoreen Death Magnetic -albumin biisejä. Bändihän kuulosti yhtä hyvältä, ellei jopa paremmalta kuin Ride the Lightningin ja Black Albumin aikoina. Olin kuitenkin kuullut jo etukäteen, ettei CD:n äänenlaatu ole erityisen hyvä. Vertailukohtana fanit ovat käyttäneet Guitar Hero III: Legends of Rock -peliin albumista julkaistua versiota. Ajattelin ongelman olevan kuitenkin lähinnä hifistien yliherkissä kultakorvissa, joten päätin ostaa levyn Sokokselta sopuisaan 9,90 euron hintaan.

Vaan kylläpä jää taas levyjen ostelu jatkossa vähemmälle. Äänenlaatu on ilman vertailukohdettakin perustasoisilla tietokonekaiuttimilla kuunneltuna hirveää puuroa. Kuulokkeet päässä levyä ei voinut kuunnella voimatta pahoin. Ongelmana on äänen kompressointi mahdollisimman kovan äänenvoimakkuuden saavuttamiseksi. Kyseessä on sama efekti, jonka vuoksi televisiossa mainokset kuuluvat aina huomattavasti varsinaista ohjelmaa kovempaa. Äänen hiljaisimmat ja kovimmat kohdat rutistetaan lähemmäs toisiaan, jolloin dynamiikka kärsii ja ääni muuttuu auraaliseksi jauhomakkaraksi. Tämä kovan soittovoimakkuden metsästäminen on tehnyt muuten hyvästä Death Magneticista kammottavaa roskaa.

Ei auttanut muuta kuin etsiä piraattipalvelimilta albumin Guitar Hero -versio. Vaikka MP3-muodossa jaeltuna tämäkään tuskin täyttäisi hifistien laatuvaatimuksia, on ero normaalikäyttäjälle huikea. Paremmalla dynamiikalla varustetut, joskin hiljaisemmin soivat kappaleet kuulostavat hyvältä. Kirk Hammettin ja James Hetfieldin kitaratyöskentely kuulostaa jämäkältä, eikä vastikään bändin basistiksi tullut Robert Trujillo jätä kuuntelijaa kaipaamaan yhtyeen jättänyttä Jason Newstedia.



Kuulemani mukaan Death Magneticiakin pahempi Loudness Wariksi ristityn äänenvoimakkuussodan uhri on vuosia odotettu Guns N' Rosesin myytin asemasta kauppojen hyllyille pudotettu Chinese Democracy. Varmaa on se, että kyseisen levyn kohdalla en sorru enää siihen virheeseen, että kuuntelisin varsinaista CD-tallennetta. Levyn voin toki ostaa tukimielessä, mutta ensin varmistan, että biiseistä on saatavilla kunnolliset versiot internetistä.