keskiviikko 28. helmikuuta 2007

Kevyempiä aiheita

Suomi, vaikka onkin yksi kännyköiden edelläkävijämaista, on myös kännyköiden yksi takapajuloista. Meille myydään eurooppalaiseen makuun julmettuja kännykän kuoriin piilotettuja tietokoneita, multimediatoistimia ja mobiilitelevisioluureja. Aasiassa on toisin. Kiinalainen puhelin Xun Chi 138 painaa vain 55 grammaa, on alle 7cm korkea ja sisältää silti VGA-tasoisen kameran, musikkitoistimen, GPRS-yhteydet ja kosketusnäytön. Puhelimessa ei ole pienestä koosta johtuen lainkaan näppäimistöä, vaan sitä ohjaillaan kosketusnäytön avulla. Mobiilius on viimeaikoina tarkoittanut sitä, että mukana pitää raahata isoa näyttöä, isoa näppäimistöä ja kaikkia palveluita pesukonetta ja hellaa lukuunottamatta. Jossain päin maailmaa mobiilius tarkoittaa vielä sitä, että laite hoitaa hommansa ja se on äärimmäisen helppo ottaa mukaan vaikka housuntaskuun.

Koittakaapa muuten huviksenne sulloa puhelintanne farkuntaskuun. Onnistuuko? Itse ostin jo pari vuotta sitten Samsungin X460 simpukkapuhelimen ihan siitä syystä, että se oli pieni ja kevyt ja muotoilultaan niin pyöreä, että sujahtaa helposti myös farkkujen sivutaskuun. Monta kertaa olen jo haikaillut, että josko hankkisi uuden puhelimen, jossa olisi musiikintoistomahdollisuudet, mutta en ole vieläkään löytänyt joka suuntaan yhtä pienikokoista ja sulavalinjaista puhelinta. Jos etsitte käytettyä puhelinta jostain, niin itse suosittelen kyllä ko. mallia varauksetta.

Lähteet:
Newlaunches

Perintö(vero) pois

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuksen mukaan 70% suomalaisista tahtoisi luopua perintöverosta. Yllättävää ei liene se, että 31-40 -vuotiaista jopa 79% haluaisi ko. veron pois. Johtuisikohan tämä siitä, että he ovat näinä vuosina itse siinä perintöjä saavassa ryhmässä...

Yllättävää ei myöskään ole se, että perintöveron alasajoa toivovat puolueet ovat RKP ja Kokoomus. Sopii kuin nappi silmään näiden puoluiden stereotypiaan "isin rahoilla" rikastuneista pikkuporvareista. Ja kyllä, olen aina välillä kokoomuksen kannattaja itsekin. Tässä asiassa en kuitenkaan yhtään. Yrittäjyyden tukemisen ymmärrän ja sen, että jokaisella on tasavertainen mahdollisuus menestyä tässä yhteiskunnassa riippumatta siitä kuinka varakkaaseen sukuun sattui syntymään. Mikäli perintövero poistetaan, alkaa Suomeenkin ilmestyä pikkuhiljaa vielä selkeämmin rikkaita sukuja. Ja rahahan menee rahan luokse, joten ei se varakkaana pysyminen enää kolmannen polven miljonäärille kovin suuri ongelma ole.

Nyt kun suuret ikäluokat alkavat olla siinä iässä, että he tarvitsevat valtion kustantamaa hoitoa, olisi naurettavaa poistaa perintövero tällaisella hetkellä. Mielestäni perintövero voitaisiin seuraavaksi 30 vuodeksi nostaa tasolle 100%, jolloin saataisiin mukavasti katettua jälkikäteen kaikki hoitokustannukset ja vanhuspalvelut. Kannatan ehdottomasti perikotimaista holhousyhteiskuntaa, joka tasapäistää kaikki jo syntymästään samaan riviin. Ainoastaan tasavertaisten mahdollisuuksien tarjoaminen menestymiseen ja elämään takaa hyvinvointiyhteiskunnan perustan.

Lähteet:
EVA:n tutkimus (PDF) via Talentum via Kulutusjuhla

maanantai 26. helmikuuta 2007

Kahvilla

Jokaisessa kartanossahan pitää olla piika ja renki. Tässä kartanossa Piika ja Renki esiintyy lähellä sijaitsevan pienen kahvilan muodossa. Kahvila on sisustettu varsin maanläheisesti vanhoilla tavaroilla, puulla ja kasveilla. Tunnelma on seesteinen, taustalla soiva jazz ei häiritse keskusteluja ja pöydässä istuessa olo on kotoisa ja turvallinen. Reilun kaupan kahvia saa reilulla eurolla ison kupillisen ja nälän yllättäessä onnistuu pikkupurtavan tilaaminenkin. Myös A-oikeudet löytyy, mutta mikään remupaikka tämä kahvila ei kuitenkaan ole. Itselleni kahviloissa tärkeintä on tunnelma ja Piika ja Renki on onnistunut luomaan kenties Tampereen parhaan ympäristön kahvikupposen nauttimiselle. Suosittelen kaikille Kalevan lähellä asuville. Piika ja Renki sijaitsee Lähteenlinnassa, osoitteessa Itsenäisyydenkatu 10 (katso kartalta).

torstai 22. helmikuuta 2007

Ehtaa tavaraa

Monessa blogissa olenkin jo törmännyt tähän listaan kirjoittajan omistamista tavaroista. Nyt kun Kulutusjuhlakin tähän erityisesti lukijoitaan kannusti, taidan minäkin listata hieman kaappieni sisältöä:

[ ] akvaario
[ ] arabian astioita
[ ] arkkupakastin
[ ] astianpesukone
[ ] autotalli
[ ] digiboxi
[ ] digikamera
[ ] digitaalivaaka
[ ] dvd-soitin
[ ] epilaattori
[ ] farmariauto
[x] henkilöauto
[x] hiirimatto
[ ] hiusten kuivain
[ ] höyrysauna
[x] iittalan astioita
[ ] ilmakiharrin
[ ] ilmakitara
[x] ilmankostutin
[ ] jenkkisänky
[x] kahvinkeitin
[ ] kahvipannu
[ ] kannettava dvd
[ ] kannettava tietokone
[ ] keittiövaaka
[ ] kenkäteline
[ ] kerrossänky
[ ] keskuspölynimuri
[ ] kirkasvalolaite
[ ] kopiokone
[ ] kotiparturi
[ ] kotiteatteri
[ ] kottikärryt
[ ] kuisti (terassi)
[ ] kuivausrumpu
[ ] kultaisia koruja
[x] kuntolaitteita
[ ] kylpytakki
[x] laajakaista
[ ] lankapuhelin
[ ] langaton hiiri
[ ] leipäkone
[x] leivänpaahdin
[x] lemmikkieläin
[x] litteä tietokonenäyttö
[ ] luistimet
[ ] maasturi
[x] matkapuhelin
[ ] mikroaaltouuni
[ ] moottorikelkka
[ ] moottoripyörä
[x] mp3-soitin
[ ] musiikkisoitin
[ ] navigaattori
[ ] oma ranta
[ ] omakotitalo
[ ] ompelukone
[ ] pakettiauto
[x] partakone
[ ] parisänky
[ ] parveke
[x] pelikone (esim. Play Station)
[ ] polkupyörä
[x] polttava cd-asema
[ ] porakone
[ ] poreallas
[x] pyykinpesukone
[x] pölynimuri
[x] pöytätietokone
[ ] rappuset
[ ] rikkaimuri
[ ] rullaluistimet
[ ] salarakas
[ ] sauna
[ ] sauvasekoitin
[x] silitysrauta
[ ] skanneri
[ ] suihkulähde
[ ] sukset
[ ] suoristusrauta hiuksille
[ ] sykemittari
[ ] sähköhammasharja
[ ] sähkövatkain
[x] sälekaihtimet
[ ] takka
[ ] taulutelevisio
[ ] tauti
[ ] teepannu
[ ] tekohampaat
[ ] tietokonepöytä
[ ] traktori
[x] tulostin
[ ] uima-allas
[ ] ulkorakennus
[ ] ulkosauna
[ ] useampi televisio käytössä
[ ] vapaa-ajan asunto
[ ] vedenkeitin
[ ] vene
[ ] verenpainemittari
[ ] vhs-videonauhuri
[ ] videokamera
[x] viinaa
[ ] villamatto
[ ] vohvelirauta
[ ] voileipägrilli
[x] vuodesohva
[x] web-kamera
[x] wokki-pannu
[ ] yleiskone
[ ] yläkerta

Ja kappas kummaa, minähän pääsin varsin vähillä rukseilla. Osaanko muka elää näin vähällä tavaramäärällä vai kysyttiinköhän tässä vain vääriä asioita.

keskiviikko 21. helmikuuta 2007

Mac OS X uudistuu

Applen odotetaan julkaiseva lähipäivinä uuden käyttöjärjestelmänsä Mac OS X:n Leopard -nimellä kulkevan version. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun Microsoft julkaisi uuden Windows Vistansa. Kevytmuotoista vertailua on nyt siis helppo suorittaa. Itse olen viimeiset 10 vuotta käyttänyt Windowsia kotona, lukuunottamatta niitä muutamaa viikkoa joina koitin pärjätä Linuxilla. Olen kuitenkin opiskelun ohessa joutunut käyttämään paljon Macceja, mm. videoeditoinnissa, sekä äänen- ja kuvankäsittelyssä. En laske olevani kummankaan käyttöjärjestelmän erityinen fani, joten en myöksään pode suuria ennakkomielipiteitä kumpaankaan suuntaan.

Siltikin mutu-mielipiteeni on vahva. Jotenkin Windowsin Vista tuntuu kaiken markkinointirummutuksen jälkeen olevan vain ulkonäöllinen päivitys vanhaan XP:hen. Onhan ne savulasilta näyttävät ikkunanreunat hienot, mutta mitä sitten? Työpöytäohjelmat, eli widgetit tulivat Vistaan, mutta mitä sitten? OS X:ssä ne ovat olleet jo pidemmän aikaa mukana. Eipä sillä, että Leopardikaan hirveästi uutta verta Macin käyttöjärjestelmään toisi. Mainostetuista ominaisuuksista itseäni kiinnostavat eniten parannelti iCal -kalenteriohjelma, sekä melko scifi-tyylinen tiedostojen palautusjärjestelmä "Time machine". Lisäksi Leopard tuo tullessaan Linuxista tutut useat yhtäaikaiset ja rinnakkaiset työpöydät. Muut ominaisuudet tuntuvat olevan pääasiassa samaa luokkaa Vistan savulasi-ikkunoiden kanssa, kauniita katsella, mutta harvoin tehokäyttäjälle hyödyllisiä.

Jokatapauksessa, mikäli nyt pitäisi päättää, valitsisin Mac OS X:n kotitietokoneeseeni (mieluiten kannettavan kuoriin piilotettuna) ja työkoneeseen Windows Vistan. Vistan valinta OS X:n yli johtuu täysin siitä, että työn puolesta on tarkoitus kehittää nimenomaan Windows sovelluksia, joita ei tietenkään Macilla pääsisi testaamaan. Kummallakin käyttöjärjestelmällä on varmasti fanaattiset kannattajansa ja sitten on joukko meitä, joille periaatteessa kumpi tahansa käy, ellei työ sanele kehitysympäristön valintaa.