torstai 12. helmikuuta 2009

Ystävänpäivälahjaksi apua eläinvanhuksille

Ystävänpäivälahjan keksiminen ei ole aina erityisen helppoa. Kaikille lahjaongelman parissa painiville miehille tarjoan vinkkinä mm. Sokokselta löytyviä Wanha Markki -tuotteita, jotka sopinevat lahjaksi ainakin eläimistä erityisesti pitäville ystävättärille. Valikoimasta löytyy mm. eri tuoksuisia saunasaippuoita, -öljyjä ja -tuoksuja sekä taiteilijakodin omaa keramiikkaa. Myydyistä tuotteista saatuja varoja luvataan käyttää valmistajan Ylistarossa ylläpitämän eläinten vanhainkodin pyörittämiseen.

Vapaaehtoisvoimin pyöritettävä eläinvanhusten koti on Wanhan Markin sivujen mukaan tarjonnut kodin jo sadoille lopetusuhan alla olleille eläimille. Kampanja on suorastaan nerokas, jopa parempi kuin kaivon tai koulukirjojen ostaminen Afrikkaan, sillä pelkän lupauksen sisältävän paperin ohella eläinten hyvinvointia ostava saa mukaan myös saajan hyvinvointia kohentavan tuotteen, joka tuo käyttäjälleen varmasti hyvän mielen jokaisella käyttökerralla. Wanhan Markin erilaisten saunatuotteiden hinnat liikkuvat noin 20 eurossa, joka on varsin kohtuullinen lahjoitus hyvään tarkoitukseen.

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Kulutustavaraa ulkomailta

Ison-Britannian talous on romahtanut, mutta isoista Yhdysvalloista ja Euroopan rahaliitosta poiketen punta ei ole pitänyt arvoaan lainkaan isompien alueiden valuuttojen tasalla. Vaikka punta onkin tällä hetkellä vahvistumassa, on jopa kulutustavaran tilaaminen rahaliittoon kuulumattomasta Isosta-Britanniasta vielä kannattavaa.

Itse hyödynsin punnan heikkoa kurssia viimeksi viime viikolla tilatessani Ison-Britannian eBay-verkkohuutokaupasta itselleni myös kotimaisten tavaratalojen valikoimiin kuuluvan tuiki tavallisen Gillette Fusion Power -partahöylän. Valuuttojen arvonmuutoksesta ja taloustilanteesta kertoo paljon se, että sain kyseisen tuotteen kotiin postitettuna neljä euroa halvemmalla kuin jos olisin hakenut saman höylän Anttilasta. Penninvenyttäjien kannattaa nyt siis suunnata selaimensa ulkomaille ja verrata hintoja muutenkin kuin eri lähikauppojen välillä.

perjantai 6. helmikuuta 2009

Loudness War tappaa CD:n

Vanhana metallimusiikin ystävänä yllätyin iloisesti kuultuani YouTubessa Metallican tuoreen Death Magnetic -albumin biisejä. Bändihän kuulosti yhtä hyvältä, ellei jopa paremmalta kuin Ride the Lightningin ja Black Albumin aikoina. Olin kuitenkin kuullut jo etukäteen, ettei CD:n äänenlaatu ole erityisen hyvä. Vertailukohtana fanit ovat käyttäneet Guitar Hero III: Legends of Rock -peliin albumista julkaistua versiota. Ajattelin ongelman olevan kuitenkin lähinnä hifistien yliherkissä kultakorvissa, joten päätin ostaa levyn Sokokselta sopuisaan 9,90 euron hintaan.

Vaan kylläpä jää taas levyjen ostelu jatkossa vähemmälle. Äänenlaatu on ilman vertailukohdettakin perustasoisilla tietokonekaiuttimilla kuunneltuna hirveää puuroa. Kuulokkeet päässä levyä ei voinut kuunnella voimatta pahoin. Ongelmana on äänen kompressointi mahdollisimman kovan äänenvoimakkuuden saavuttamiseksi. Kyseessä on sama efekti, jonka vuoksi televisiossa mainokset kuuluvat aina huomattavasti varsinaista ohjelmaa kovempaa. Äänen hiljaisimmat ja kovimmat kohdat rutistetaan lähemmäs toisiaan, jolloin dynamiikka kärsii ja ääni muuttuu auraaliseksi jauhomakkaraksi. Tämä kovan soittovoimakkuden metsästäminen on tehnyt muuten hyvästä Death Magneticista kammottavaa roskaa.

Ei auttanut muuta kuin etsiä piraattipalvelimilta albumin Guitar Hero -versio. Vaikka MP3-muodossa jaeltuna tämäkään tuskin täyttäisi hifistien laatuvaatimuksia, on ero normaalikäyttäjälle huikea. Paremmalla dynamiikalla varustetut, joskin hiljaisemmin soivat kappaleet kuulostavat hyvältä. Kirk Hammettin ja James Hetfieldin kitaratyöskentely kuulostaa jämäkältä, eikä vastikään bändin basistiksi tullut Robert Trujillo jätä kuuntelijaa kaipaamaan yhtyeen jättänyttä Jason Newstedia.



Kuulemani mukaan Death Magneticiakin pahempi Loudness Wariksi ristityn äänenvoimakkuussodan uhri on vuosia odotettu Guns N' Rosesin myytin asemasta kauppojen hyllyille pudotettu Chinese Democracy. Varmaa on se, että kyseisen levyn kohdalla en sorru enää siihen virheeseen, että kuuntelisin varsinaista CD-tallennetta. Levyn voin toki ostaa tukimielessä, mutta ensin varmistan, että biiseistä on saatavilla kunnolliset versiot internetistä.

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

He-Man palaa hyllyille

Meidän 80-luvulla varttuneiden, nyt jo noin 30-vuotiaiden poikalasten ei liene vaikeaa nimetä Mattelin lelusta ja Masters of the Universe -televisiosarjasta tuttua He-Mania yhdeksi lapsuusajan suosikkihahmoista. Yhdysvalloissa vuonna 1980 Conan the Barbarianin lapsiystävällisempänä versiona päivänvalon nähnyt He-Man seikkaili Suomen televisiossa kolmoskanavalla 80-luvun loppupuolella. Sarjan faneille myytiin Suomessakin toimintanukkeja, lehtiä, keräilytarroja ja jopa satukasettia. Vuonna 2002 uudelleenlämmitelty televisiosarja sai odotettua kylmemmän vastaanoton.

Nyt Mattel tuo markkinoille uusitut versiot 80-luvun toimintanukeista. Uudet keräilijäpainokset sijoittuvat ulkonäöllisesti alkuperäisen sarjan ja uuden japanilaishenkisemmän animaation välimaastoon. Itse nuket ovat alkuperäisiä yksityiskohtaisempia ja tuimailmeisempiä. Ensimmäisenä ostettavaksi saapui Grayskull-linnan ruhtinas, joka on pitkähiuksisempi versio He-Manista. Piakkoin kauppoihin saapuvat perusmallinen He-Man ja pahan Skeletorin joukoissa taistellut Beast Man. Mattelin verkkokaupassa myytävät hahmot maksavat noin 15 euroa kappaleelta ja niitä luvataan tuoda markkinoille yhden uuden hahmon kuukausivauhdilla.

Leikkeihin nämä hahmot enää tuskin kelpaavat, mutta lapsuuttaan kaiholla muistelevat voivat saada näistä hienon kokoelman olohuoneen vitriiniin. Itse en aivan näin suuri fani koe olevani, vaikka lapsena televisiosarjasta tuttuja toimintanukkeja löytyikin laatikosta toista kymmentä. Myös tarrakirjaa täyteltiin ahkerasti ja tarroja vaihdeltiin kavereiden kesken. He-Man jäi oman lapsuuteni viimeiseksi leluvillitykseksi, sillä 90-luvulla televisioon tulleet Mutanttininjakilpikonnat eivät enää yhtä suuresti innostaneet, vaikka tämänkin ilmiön jäljiltä varastoon on jäänyt mm. näytellyn elokuvan soundtrack-lp ja vanha Commodore 64:lle tehty Turtles-toimintapeli. Turtlesin jälkeen tv-viihde alkoi suosia huutavaa dialogia Marsista tulleiden prätkähiirten ohella ja tämä tappoi lopullisesti oman kiinnostukseni lasten piirrettyihin.

Millaisia muistoja lapsuuden piirrossarjoista löytyy Kartanon lukijoilta? Myös nyt mainittuja vanhemmat sarjat kelpaavat. Barbababat, Kössi Kengurut ja hyvää käytöstä opettaneet Hinku ja Vinku ovat vähintään yhtä viihdyttäviä teoksia toimintasankarisarjojen rinnalla.

tiistai 14. lokakuuta 2008

Marimekon ja D&G:n oikeustaisto päätökseen

Suomalainen muotitalo Marimekko ja italialainen Dolce & Gabbana ovat päätyneet oikeusteitse yhteisymmärrykseen Unikko-kankaan ja sitä kovasti muistuttaneen D&G:n kesäkuosin käytöstä. D&G jätti Kauppalehden tietojen mukaan ensin hakemuksen yhdenmukaistamisvirastolle, jolla pyrittiin Marimekon Unikko-kuviomerkin mitätöimiseen.

Marimekko puolestaan käynnisti oikeustoimet Saksassa, jossa Hampurin oikeusistuin määräsi Dolce & Gabbanan kiisteltyä kuosia käyttävät tuotteet markkinointi- ja myyntikieltoon koko maassa. Oikeudessa D&G määrättiin maksamaan lisäksi vahingonkorvauksia Marimekolle.

Dolce & Gabbanan Unikko-kopiointi aiheuttaa melkoisen imagoiskun italialaistalolle, joka tunnetaan yhtenä muotimaailman kirkkaimpana tähtenä. Kopiointi osoittaa joko puhdasta huolimattomuutta tekijänoikeuksien valvonnassa tai ylimielisyyttä pienempiä kilpailijoita kohtaan. Unikko on onneksi niin tunnettu kuosi maailmalla, että muutkin kuin suomalaiset huomasivat D&G:n kesäkankaan plagiaatiksi. Marimekkoa pienempiä muotitaloja suuret tekijät saattavat kuitenkin pystyä pompottamaan huomattavasti huomaamattomammin ilman julkista käsittelyä. Yritysetiikka nousee toivottavasti jatkossa enemmän esille myös muotitalojen toiminnassa.