Länkkäripata

Kartanon keittiössä tehdään tällä kertaa miehiseen makuun niin luonteeltaan kuin valmistustavaltaankin hioutunutta pataruokaa. Olen kummastellut, miksi kokkaamisen pitäisi olla niin vaikeaa, että ruoan valmistamiseen tarvitaan vähintään tusina raaka-ainetta ja kolme tai useampikin pataa ja kattilaa, kasa mittakippoja sekä muita astioita, kun hyvää ruokaa saa valmistettua myös alla olevalla ohjeella ilman ylenpalttista tiskiä, rahan- ja ajankäyttöä.

Länkkäripata
400 g Jauhelihaa (sika-nauta 1,99 €)
400 g Papuja (vaaleita tomaattikastikkeessa 0,75 €)
400 g Tomaattimurskaa (ei pakollinen, n. 0,69 €)
1 kpl Paistinpannu (mielellään korkeareunainen)
1 kpl Paistolasta
Tilkka oliiviöljyä

Lorauta oliiviöljy paistinpannulle ja pilko jauheliha öljyn päälle. Ruskista jauheliha reilulla keskilämmöllä (esim. 4/6) välillä sekoittaen. Makutottumuksista riippuen voit vain ruskistaa lihan tai käristää sen hieman tummanruskeaksi, jolloin maku on hieman voimakkaampi ja liha kuivakampi.

Kaada seuraavaksi tölkillinen papuja kastikkeineen lihan sekaan. Sekoita muutaman minuutin välein.

Lämmitä liha-papuseosta kunnes suurin osa nesteestä on höyrystynyt pois ja ruoka alkaa näyttää kohtuullisen kiinteältä.

Lisää kiinteäksi paistuneeseen liha-papuseokseen tölkillinen tomaattimurskaa. Tomaattimurskaa käytettäessä tomaattikastikkeessa olevat pavut voi korvata ruskeilla suolaliuoksessa olevilla pavuilla.

Paista liha-papu-tomaattiseos kiinteäksi.

Huomaa, että tomaattimurskalla on paha tapa roiskua paistettaessa. Helppo tapa välttää sotkut on hankkia roiskesuojus, jollaista myy mm. Ikea hintaan 2,95 €. Tiheä ritilä päästää läpi höyryn, mutta ei rasva- tai muita roiskeita. Pesu onnistuu astianpesukoneessa tai kokkauksen jälkeen nopeasti harjalla.


Valmis Länkkäripata tarjoillaan mielellään matalalta lautaselta sellaisenaan tai lisukkeiden, kuten pepperonin tai tomaatin kera. Ruokajuomaksi sopii parhaiten maito tai mieto olut. Aterimiksi riittää kätevästi pelkkä haarukka tiskimäärän minimoimiseksi. Huomaathan, että kyseessä on erittäin proteiinipitoinen ruoka, joka antaa kropalle hyvät ainekset vaikka seuraavan aamun kuntotreeniä varten.

Länkkäripataa voi myös piristää, kuten yllä olevassa ohjeessakin paljastetaan, erilaisilla papuvaihtoehdoilla ja jättämällä tomaattimurska pois. Ruokaa voi maustaa oman maun mukaan esimerkiksi jauhelihan paistovaiheessa jauhelihamausteella, sekä myöhemmin suolalla ja tomaattimurskaa tai tomaattikastikkeen sisältäviä papuja käytettäessä tomaattimausteella.

Meksikolaisempaa henkeä ruokaan saa vaikka chilillä, jolloin ruokajuomaksi kannattaa valita korkearasvaista maitoa mahdollista poltetta liennyttämään. Länkkäripadan luonteeseen kuuluu, että aterian voi valmistaa tarvittaessa kätevästi myös leirinuotiolla aitoon cowboy-tyyliin.

Brothers päätti vaatehankintojen tuuliajon

Poolopaidan metsästyksestä muodostui odottamattoman arvokas ostokokemus keskellä alennusmyyntikautta. Päätin monipuolistaa kauluspaitapainotteista työpukeutumistani korkeakauluksisella poolopaidalla, mutta paidan löytäminen ei ollutkaan aivan niin helppoa kuin Dressmannille kävely. Otin kohteekseni Lempäälän Ideaparkin maanantaina alkaneet alennusmyynnit ja kierrettyäni edellä mainitun miestenvaateliikkeen, H&M:n, Tokmannin ja Seppälän, aloin olla epäuskoinen koko paitamallin olemassaolosta. Sitten eksyin Brothersiin.

Olen kymmenen viime vuoden aikana ollut uskollinen asiakas useallekin vaateliikkeelle. Pitkään kuvittelin Seppälän tarjoavan minulle soveltuvia vaatteita loppuiäkseni, kunnes liike muutti kolmisen vuotta sitten miestenvaatemallistonsa lähinnä poikien mallistoksi. Jäin vaatehankintojen tuuliajolle, osan perusvaatteistani ostin huippuhalvalla Tokmannilta, pari parempaa vaatetta Haloselta ja joitain epäonnistuneita pappamallisia pukineita Dressmannilta. Positiivisin vaatetarjoaja on viime vuosina ollut Sokos, mutta Brothers uhkaa laittaa nyt kovasti kampoihin.

Brothersin Ideaparkin myymälä tuntui mukavan väljältä, miellyttävästi valaistulta ja puukuvioisen sisustuksen myötä luokseenkutsuvalta. Mitään erityisen edullistahan Brothersin hyllyistä on turha etsiä, mutta vaatevalikoima tuntui sopivan urbaanille kolmikymppiselle luovan alan toimistopuurtajalle kokonaisuutena kuin huppari Rockylle. Oli bleiseriä, svetaria, kauluspaitaa, farkkua ja mikä tärkeintä, poolopaitoja. Kaiken kruunasi mukava myyjätär, joka näki vaivaa kaivaessaan enemmän kuin tarpeeksi vaihtoehtoja näytille selvitettyäni paitatarpeeni laadun. Lopulta mukaani tarttui kuvassa olevan merinovillaisen Rileyn mustan poolopaidan lisäksi saman valmistajan isolla v-kaula-aukolla oleva sinisävyinen, vaakaraidallinen svetari kauluspaitojen kanssa käytettäväksi.

Poolopaita on siitä näppärä vaate, että se toimii sellaisenaan sekä klubitakin eli bleiserin alla. Bleiserin kanssa pooloa pitäessä olo onkin kuin Steve McQueenilla klassikkofilmi Bullittissa. Kyseinen elokuva olikin pakko katsoa äärimmäisen mukavan, joskin ennakoitua hintavamman vaatekauppakokemuksen ja uuden paidan kunniaksi. Kiitokset Ideaparkin Brothersille, tulen käymään toistekin.

3DD, naisia kolmessa ulottuvuudessa

Törmäsin ensi kertaa uutiseen 3DD: A 3-D Celebration of Breasts -kirjasta vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla ja ajatus vaikutti välittömästi hauskalta; otetaan vanhin mahdollinen miehenviihdtyin ja esitetään se vanhimmassa käytössä olevassa jakelumediassa uutta nousukauttaan elävällä 3D-tekniikalla. Ja pitäähän miehellä kirjastossaan olla yksi kirja, joka käsittelee kaiken miehisen estetiikantajun perusmuotoja, rintoja.

3DD sisältää siis sini-punalaseilla kolmiulotteisena katseltavaksi suunniteltuja kuvia rinnoista harvinaisen tyylikkäästi toteutettuna - kirjan 79 sivulla ei sorruta halpaan naisvartalolla huvitteluun vaan kuvasto pysyy mielenkiintoisena ja pääosin korkealuokkaisena läpi koko teoksen. Asentoihin, taustoihin ja teemoihin on paneuduttu ja ennen kaikkea kuvattavat mallit ovat luonnollisia. Kirja toimii oivana muistutuksena siitä, miksi naiset ovat jatkuvasti ihailun ja arvostuksen kohde. Missään tapauksessa kirja ei alenna naisen arvoa tai tee tästä terveehkön lukijan mielessä objektia.

Teknisesti kirja toimii vaihtelevasti. 3D-lasien toimiminen on pitkälti katsojakohtaista ja itse lukeudun siihen ihmisryhmään, joka ei saa stereokuvista mitään irti ja joille 3D-elokuvien hahmottaminen vaatii optimaalista istumapaikkaa ja keskittymistä. Noin puolet kirjan kuvista mukana tulevien 3D-lasien kera katseltuna kuitenkin huijasivat minunkin aivojani ja herättivät vaikutelman kolmiulotteisuudesta.

Kuitenkin tiiviisti rajatut lähikuvat jäivät minulta hahmottamatta muina kuin punaisena, sinisenä ja harmaana massana. Tällaisten kuvien käyttö kertoo mielestäni siitä, ettei kirjan koostanut newyorkilainen valokuvaaja Henry Hargreaves välttämättä perehtynyt tarpeeksi 3D-tehosteen saloihin valokuvia valitessaan. Kolmiulotteisen vaikutelman saavuttaminen vaatii kuvalta käytännössä kolme tasoa; taustan, pääkohteen ja etualan. Yhteen tasoon sullottu rintavarustus ei synnytä aivoissa tarvetta kolmiulotteiseen hahmottamiseen - ei ainakaan minun aivoissani.

Teos on teknisine puutteineenkin varsin laadukas ja aiheestaan huolimatta, tai kenties juuri sen johdosta, herrasmiesmäinen lisä vähäisemmänkin bibliofiilin hyllyyn tai kahvipöytään keskustelunavaajaksi. Cool Huntingin vuoden viiden mielenkiintoisemman kirjan listallekin päätyneen opuksen voi tilata edullisesti Saksasta, Amazon.de:stä, jossa tuotteen 9.1. tarkastettu hinta on 20,95 euroa. Turhan jaarittelun sijaan kirja sisältää juuri sitä mitä lupaa ja antaa vanhalle kuvastolle uutta pontta kolmessa ulottuvuudessa.

Darjeeling Limited

Koska Matti loistavan joululahjani innoittamana oli tehnyt pienen kahvipostauksen, ajattelin itse osoittaa pitkästä aikaa joitakin elonmerkkejä ja kirjoittaa hiukan teestä. (Ne jotka takarivissä pyörtyivät hämmästyksestä, saavat herättyään lohdutukseksi virtuaalisen kupin teetä.) Miksikään teehifistelijäksi en tunnustaudu, mutta joitakin kupillisia olen tässä vuosien varrella ehtinyt keitellä. Innostus teen keittelyyn on tässä parin viikon aikana kuitenkin taas erinäisistä syistä noussut.

Kaikenlaista on tässä vuoden aikana ehtinyt tapahtua, mutta yksi merkittävimmistä asioista lienee muuttaminen uuteen, omaan kotiin. Ja koska muuttamiseen ja uusiin koteihin liittyy aina kaikenlaista lahjontaa, toteutti hyvä haltijatarkummi toiveeni ja toimitti tupaantuliaislahjaksi teekannun. Kannu on Sami Ruotsalaisen Marimekolle suunnittelema Räsymatto-teekannu ja se on jo lyhyen käytön jälkeen osoittautunut erittäin hyväksi. Kannun sisältä löytyy siivilä, johon teelehdet voi annostella suoraan. Erillistä teepalloa ei siis tarvita. Ainut miinuspuoli lienee se, että kannun vetoisuus on vain 7 desiä, joten kovin montaa vadillista siitä ei kerralla tule. Muuten olen kyllä ollut lahjaan erityisen tyytyväinen.




En ole aiemmin juurikaan pitänyt maustamattomasta mustasta teestä, koska se on mielestäni maistunut kitkerältä ja tylsältä. En myöskään pysty sulattamaan maidon ja sokerin kanssa läträämistä, joten olen tähän mennessä enimmäkseen juonut vain erilaisilla hedelmillä maustettuja teelaatuja. Maustamattoman teen salaisuus piileekin ilmeisesti tarpeeksi pitkässä haudutusajassa, sillä valmistettuani sellaista kannussa, oli se suureksi yllätyksekseni hyvää ja pehmeän makuista. Ilmeisesti ne teepakettien haudutusaikaohjeet eivät olleetkaan pelkkiä arvauksia...



No kuitenkin, nyt kun teenkeittelyn makuun on päästy, olisi hirveä hinku hankkia uusia jänniä teelaatuja. Tämän hetken suosikkeja ovat Twiningsin Lady Grey, ystäviltä Intian tuliaisina saatu Darjeeling, sekä teekauppa Chayasta tilattu Long Island Strawberry eli siis mansikan makuinen vihreä tee. Teekauppa Chayaa voinkin lämpimästi suositella kaikille. Asiointi oli vaivatonta, paketti saapui kotiin nopeasti ja valikoimatkin ovat hyvät. Myös Mokkamestareilta löytyy hyvä valikoima erilaisia teelaatuja.


Myös joulupukki oli ilmeisesti kuullut, että pidän teenjuontin liittyvistä asioista, ja oli myös hankkinut pakettiin pari Räsymatto-sarjan teekuppia. Pari lisää ja olen täydellisesti valmistautunut teekutsujen pitämiseen! Taidanpa tästä lähteä leikkamaan kurkkuvoileipiä kolmioiksi, palataan taas! Muistakaa myös rentoutua, tässä mallia näyttää oman perheeni tuorein jäsen.

Ensikertalaisen caffè latte

Caffè latte á la Kartano - siinä tapaninpäivän aamun koitos. Kartanon suositun Perinteisen joulukakun ohjeenkin kehitelleen Trrhin antama isännän joulun suurin paketti paljasti sisuksistaan nimittäin täydellisen caffè latte -valmistussetin. Aloittelijan paketti sisältää espressokeittimen, metallisen maidon kiehauttamiseen soveltuvan kaatonokallisen kannun, sähköisen maidonvaahdottimen, espressokahvia sekä korkeat lasit.

Kuunaan espressokeitintä käyttämättömälle operaatioon tarvittiin hieman ohjeita, mutta lopulta ymmärsin keitinveden kuuluvan keittimen alaosan säiliöön ja kahvipurut säiliön päällä olevaan metalliseen siivilään. Tämän jälkeen keittimen yläosa ruuvataan tiukasti kiinni alaosaan ja paketti laitetaan hellalle kiehumaan. Itse varmistin kahvin riittävyyden keittämällä samantien täyden pannullisen. Hellan levyn säädin lämmitystasolle neljä, joka saikin keitinveden hetken odottelun jälkeen porisemaan ja kannun yläosan täyttymään tuoreesta espressosta.

Maidon vaahdotus kävi sähkövaahdottajalla todella nopeasti. Pienenä vinkkinä kerrottakoon, että maitoa kannattaa kaataa kiehautusastiaan korkeintaan puolilleen tämän tilavuudesta ja vatkain kannattaa upottaa maitoon ennen kuin kytkee vispilään virran päälle. Näin varmistetaan, että syntyvälle vaahdolle on riittävästi tilaa astiassa sekä se ettei maito roisku pitkin seiniä vatkainpään osuessa pintaan.

Kahvin kiehuttua ja kiehahtaneen maidon vaahdottamisen jälkeen korkeaan lasiin kaadetaan ensin maitokannun pohjalta juokseva maito. Itse lisäsin lasiin tässä vaiheessa myös vaahdon ja kaadoin espressoa noin 1/4 lasin tilavuudesta vaahdon läpi maidon sekaan. Kahvi jää helposti kellumaan maidon ja vaahdon väliin, joten pitkä lusikka tai pilli auttaa caffè latten sekoituksessa. Sekaan voi lisätä halutessaan myös ripauksen sokeria makeutukseksi. Tämän jälkeen juoma onkin valmis nautittavaksi. Ensikertalaiseltakin onnistuu helposti ihan hyvän caffè latten valmistaminen kunhan maidon ja kahvin sekoittusuhde löytyy sopivaksi.