Säästä rahaa - ole oma parturisi

Nyt seuraa säästövinkki. Vuoden 2005 jälkeen olen käynyt parturissa vain kerran, päivä ennen häitä. Muutoin olen oppinut opiskeluaikojen pakollisen säästöbudjetin myötä hoitamaan parturoinnin korkeimman omakätisesti kotona. Tulos ei aina ole mallikatalogitasoa, mutta tähän päivään mennessä kukaan ei ole ainakaan kehdannut huomauttaa hiustyylistä mitään.

Paljonko voit säästää?

Lasketaanpa viimeisen 10 vuoden aikana parturointiin käytetyt varat. Ensimmäinen 24,90 € maksanut BaByliss-kotiparturikone kesti viime kesään asti, jolloin hankin nykyisen Philips HC5440 -kotiparturisetin hintaan 35 €. Sähköä akkulaitteet vievät varsin pihisti, joten sitä en laske nyt tähän edes mukaan. Mukaan lukien tuo häiden vuoksi M Roomissa otettu 30 euron hiustenleikkuun, viimeisen 10 vuoden aikana rahaa parturointiin on siis kulunut 89,90 €. Tämä tarkoittaa 0,75 euron kuukausittaista panostusta.

Mikäli olisin käynyt aiempaan tapaani kerran kuukaudessa erittäin edullisessa 20 € hiustenleikkuudessa, olisin käyttänyt päälakeeni rahaa viimeisen 10 vuoden aikana 2400 €. M Roomin Silver-jäsenyydellä rahaa olisi samassa ajassa kulunut 3500 €. Rahallinen säästö on siis aikaa myöden huomattava.

Miten aloittaa?

Tarvitset seuraavat tarvikkeet sujuvaan kotiparturointiin.

• Kotiparturikone
• Sakset viimeistelyyn
• Kiinteä seinäpeili tai peilikaappi
• Kädessä pidettävä isohko peili niskan viimeistelyyn
• Imuri hiustenkeruuseen

Parturikoneessa tärkeää on löytää tukevarakenteinen laite, jossa on mielellään yksi säädettävä leikkuupää. Säätövaralla on suuri merkitys sen suhteen, millaisen hiusmallin haluaa. Uudemmassa koneessani pisin leikkuumitta on vain 24 mm, joka on hitusen vähäisesti omaan makuuni. Toki, joka toisella leikkuukerralla on mahdollista siistiä vain sivut, jolloin saa pienellä odottelulla aikaan myös korkeamman hiusmallin.

Miten leikata?

Tapoja leikata omaa kuontaloa on varmasti yhtä monta kuin leikkaajia. On kuitenkin tärkeää, että hiukset ovat puhtaat leikkauksen alkaessa. Muotoilutuotteet tarttuvat hiuksista parturikoneeseen ja tukkivat terät. 

Itse aloitan leikkuun aina päälaelta suurimmalla leikkuumitalla. Kun kaikki yli maksimileikkuumitan olevat hiukset on lyhennetty, jatkan niskasta ja ohimoilta 6-8 mm leikkuumitalla. Tämän jälkeen yksinkertaisesti käytän väliasetuksia tehdäkseni pidemmän päälaella olevan tukan tasaisesti lyheneväksi alaspäin. Väliasetuksina käytän yleensä 10, 13, 15, 18 ja 20 mm asetuksia. Näillä saa yleensä riittävän tasaisen muodon pitkän ja lyhyen osan välille. Niskan alaosasta lyhennän hiukset vielä 5 milliin.

Sivut ja päälaen hiukset saa helposti muotoon seinäpeilin edessä leikkaamalla. Kädessä pidettävän peilin ja seinäpeilin avulla pystyy puolestaan näkemään niskan alueen varsin hyvin. Päätä kannattaa käännellä peilien välissä hitaasti ja katsoa leikkuun ääriviivaa erilaisten kohoumien ja kuoppien löytämiseksi ja tasoittamiseksi.

Viimeistely

Lopuksi korvien ympärystät ja yksittäiset pitkäksi jääneet hiukset voi leikata hiustenleikkuuseen tarkoitetuilla ohuilla saksilla. Tämän jälkeen on hyvä imuroida irtohiukset lattialta ja tasoilta sekä omilta olkapäiltä. Oikein näppärä leikkaaja voi askarrella vaikka jätesäkistä itselleen suojuksen, jottei hiukset jää vaatteisiin. Lopuksi kannattaa käydä suihkussa ja pestä hiukset vielä huolellisesti. Samalla voi tunnustella etenkin päälaen takaosan ja niskan yläosan alueelta hiusten pituutta kaksin käsin, sormilla ikään kuin saksiliikettä tekemällä. Näin saa tuntuman siitä, ovatko hiukset yhtä pitkät vasemmalla ja oikealla sivulla.

Karkeasti näin voit sinäkin säästää vähintään 230 € vuodessa.

Keittiö uusiksi edullisesti

Keittiöremontin valmistumisesta on ehtinyt vierähtää jo reilu vuosi aikaa, mutta nyt on vihdoin aikaa esitellä pintaremontoitu kodin sydämemme. Keittiössä oli aluksi kirsikanväriset kaapinovet, täysteräksinen yhden altaan tiskipöytä, sekä nykyisen astianpesukoneen paikalla korkea kiinteä kaappi. Pitkähkön pohdinnan jälkeen päädyin ovien vaihtamisen sijaan maalaamaan nykyiset, uusimaan vetimet ja työtasot, tiskialtaan sekä hanan. Lisäksi päätin purkaa korkean kaapin keittiön oven ja tiskitason väliltä sekä jatkaa työtasoa pidemmäksi ja sijoittaa kaapin kohdalle astianpesukoneen, jollaista asunnossa ei aiemmin ollut.

Pintojen vaalennus maalilla ja laminaatilla

Projekti lähti liikkeelle kuitenkin katon maalaamisesta valkoiseksi, vanha väri kun oli harmaantunut jo jonkin verran etenkin seinien vierustoilta. Tämän jälkeen korjasin repsottavat yläsokkelit sekä maustekaapin takana kiemurrelleen liesituulettimen poistoilmaletkun. Ovet hiottiin ja maalattiin kiiltävällä valkoisella lateksimaalilla. Lisäksi päälle levitettiin vielä kiiltoa lisäämään kirkas lakka. Jälkeenpäin ajateltuna hiomisvaiheen ja lakkauksen olisi voinut jättää pois ja tyytyä pelkkään maalipesulla ovien käsittelyyn sekä maalin antamaan kiiltoon.

Vanhat kaappirungot pidettiin ennallaan, mutta maalattiin sisältä kiiltävän valkoisiksi. Myös vanhat saranat siltä osin kun ne olivat vielä käyttökelpoisia, puhdistettiin ja kiinnitettiin takaisin huollettuihin runkoihin. Pikanttina yksityiskohtana jääkaapin tausta maalattiin raikkaan turkoosiksi, ikään kuin kylmäkalusteen paikan merkiksi. Yleisilmettä terästettiin vielä hormin kivijäljitelmätapetilla.

Lattiassa olleen muovimaton päälle asensin ensin askelääniä vaimentavan aluskatteen ja vaalean, mäntypuukuvioisen, erittäin kestävän Balterio-laminaatin.

Kunnolla tilaa astianpesulle

Työtasoiksi valikoituivat tummat puukuvioiset laminaattitasot, jotka antavat kontrastillaan ryhtiä muuten vaaleaan kokonaisuuteen. Tiskipöydän koosta ei tingitty, altaita on entisen yhden sijaan kaksi, jonka lisäksi kokonaisuuteen kuuluu isohko valutustaso. Tiskialtaiden yläpuolella oleva astiankuivauskaappi kunnostettiin hiomalla ja maalaamalla sekä uusilla ritilätasoilla.

Keittiöhana on FM Mattsonin 9000E III, jossa on vedensäästötoiminto ja pehmeästi sulkeutuva keraaminen säätökasetti sekä pesukoneliitäntä. Hoover-astianpesukone valikoitui hiljaisen käyntiäänensä perusteella ja totta tosiaan, pesusyklin aikana suurin kuuluva ääni on vain laimea veden loiske koneen sisällä.

Pala sieltä, toinen täältä

Remontti oli melko suuritöinen ilman ulkopuolista apua, mutta toisaalta budjetti pysyi hyvin hallinnassa, koko uudistuksen suurimmat menoerät syntyivät laminaattilattian ja maalien hinnasta. Mieleistemme osasten löytäminen vaati hieman kiertelyä eri liikkeissä. Maalit, laminaatti, allashana ja kuviotapetti ovat Kodin Terrasta. Tiskiallas, ovien vetimet, kattovalaisin ja Morum-matto ovat Ikeasta, pienet kodinkoneet, verhot ja tabletit Prismasta. Hoover-astianpesukone löytyi Gigantista. Keittiön lasipöytä ja tuolit tulivat mutkien kautta Finnlandiasta ja näyttävä lasinen seinäkello Sokoksesta.

Samaralla naimisiin — häät valtamediassa

Päästiin lopulta valtakunnalliseen lehteenkin häiden tiimoilta. Ei toimittaja parka päässyt kuulemaan puoliakaan siitä, miten paljon harrasteautomme Lada Samara häissämme näkyi, mutta sen verran hämmästyttävä hääautovalintamme oli, että isohkoon juttuun asti riitti aihetta.  Mikäs siinä, olo on hieman kuin sillä entisellä mäkikotkalla. Kirjoitellaanhan hänenkin häistään aina iltapäivän bulevardijulkaisuihin.

Reportaasia Iltalehden toimittaja tuli alkujaan kirjoittamaan Lada Kerhon syystapahtumasta Hämeenkyrössä, mutta nappasi meidät sieltä tähtäimeensä. Human interest myy ja kyllähän erikoislaatuinen autokerho tarjoaa monenlaisia ihmiskohtaloita ja elämäntarinoita kerrottavaksi. Sitä ei aina huomaakaan, miten erilaisia hienoja ihmisiä omaan elämänpiiriinkin kuuluu. Voisin tässä lausua julkisen kiitoksen kaikille ystäville ja tuttaville, jotka ovat rikastuttaneet omaa elämänkatsomustani vuosien varrella; kiitos!

Betonibrutalismia ja luonnonrauhaa Ähtärissä

Voivatko hotellin käytävät, etenkään betonia ja kiveä olevat sellaiset olla kauniita? Mielestäni voi, niin paljon vaikutuin Ähtärin hotelli Mesikämmenen sisustasta. Olen aiemmin käynyt kyseisessä hotellissa eläinpuistovierailun yhteydessä syömässä ja pitänyt paikkaa sinällään kauniina 70-luvun lopun arkkitehtuurisia suuntauksia kunnoittavana pikkuhotellina. Yllätykseni oli suuri kun sisäänkäyntikerrosken alta löytyi 3-4 kerrosta kallioon hakattuja käytäviä, joihin suorat betonipinnat ja luonnonkivi loivat maagisen tunnelman.

Kiven elävyydestä ei jäänyt epäselvyyttä. Hikoilevat, paikoin suoranaan vettä valuvat kallioseinät kasvoivat jopa sammalta siellä täällä. Luonto tulee täällä sisään, hyvällä tavalla. 

Tässä kerroksessa sijaitsi hotellin kylpyläosasto, jossa oli uima-altaan lisäksi poreallas ja lämminvesiallas hierovine kohdeporesuuttimineen. Todella mukava kokemus ja aamutuimaan täysin maksuton hotellivieraille.

Bongaa kuvasta tuore vaimo. Todella jyhkeät, raakaa betonia olevat pinnat antoivat käytäville ja sisätiloille sellaista ehdotonta jylhyyttä, jota uusissa rakennuksissa kohtaa vain aniharvoin. Täällä asiat on tehty yhdellä johtoajatuksella alusta loppuun, anteeksipyytelemättä.

Itse huone oli perushintainen, mutta vastasi kooltaan lähes aiemmin vierailemamme hotelli Tammerin sviittiä. Ilmeisesti jokaiseen hotellihuoneeseen kuuluu myös puinen parveke, jolta näkymä tyynelle, täysin hiljaiselle järvelle oli korvaamattoman upea. Olisin voinut viettää päivän vain parvekkeelta järvelle katsellen, lehtien huminaa ja lintujen laulua kuunnellen. Parvekkeella vallitsi sellainen nostalginen rauha, jollaista tällaiselta pienen kaupungin 70-lukulaiselta hotellilta voi parhaimmillaan odottaa. Mesikämmenessä aika on pysähtynyt ja se on kiireisen arjen keskellä pelkästään hyvä asia.

Vaikka olimme hotellissa sesongin ulkopuolella, notkui aamiaispöytä kaikenlaisia herkkuja ja asiakaspalvelu oli erittäin mukavaa. Hotellilta on vain parin sadan metrin matka Ähtärin loistavan eläinpuiston ja uuden Flow Park -kiipeilypuiston sisäänkäynnille. Eläinpuiston liput voi kätevästi varata myös hotellihuoneen yhteydessä. Suosittelen sekä hotellia, että eläinpuistoa etenkin näin syyskauden rentoutumislomakohteeksi. Ei tietoakaan ruuhkasta, upeaa arkkitehtuuria, luonnon rauhaa ja viileämmällä säällä myös eläinpuiston asukkaat ovat aktiivisemmin näkyvillä kuin kesälomien hellejaksoilla.

Häät Kartanon tapaan

Kartanossa vietettiin viikonloppuna häitä! Tai tarkemmin ottaen vihkiminen suoritettiin Tampereen maistraatissa 21.8. ja siunaaminen Aleksanterin kirkossa 23.8. Kirkossa häämarssina kuultiin Erkki Melartinin Prinsessa Ruususen ja lämminhenkisen toimituksen päätteeksi vielä Toivo Kuulan Häämarssi. Hääautona toimi meidän yhteinen harrastuskohteemme, Lada Samara, jonka pienoismalli esiintyi myöhemmin illalla myös kakun koristeena. Kävipä vielä niin, että kirkolle saavuttaessa sulhaskuljettimena toiminut hääautomme ohitti morsiamen kyydin. Tyylillemme uskollisesti siis otimme pienen autokilpailun jopa siunaustilaisuuteen.

Hääautonamme ja häiden teemana toimi yhteinen harrastuksemme, Lada Samara. Olihan varsinainen hääpäiväkin tietysti 21/08, mukaillen siis Ladamme mallinumeroa, joka on 2108. Samaramme mainittiin myös papin puheessa ja myöhemmin tarjotun hääkakun koristelu jatkoi tietysti teemaa sekin.

Varsinaista hääjuhlaa vietimme lähimpien ystävien ja sukulaisten kera Juhlaravintola Maisassa, Tampereen Maisansalossa. Jos johonkin juhlassamme panostimme, se oli ehdottomasti ruoka, eikä tämän suhteen jouduttu pettymään. Menuun sisältyi monenlaista alkupalaa, paljon erilaisia kalavaihtoehtoja ja pääruokana mureaksi kypsytetty härkä toi mehevyyttä kokonaisuuteen. Koska ruokailu alkoi jo ennen kolmea iltapäivällä, tarjosimme illan hämärtyessä vielä iltapalaa vieraillemme. Maanläheinen ranskalaisista perunoista ja lihapullista koostunut hiukopala kävikin kaupaksi, vaikka kenelläkään tuskin oli varsinaisesti nälkä vielä tuolloinkaan.

Hääjuhla ei toki mennyt aivan suunnitelman mukaan ja kaikessa tohinassa sellaiset perinteiset ohjelmanumerot kuten morsiamen ryöstö sekä hääkimpun ja morsiamen itse tekemän upean sukkanauhan heitot jäivät toteutumatta. Samoin osa suunnitelluista valokuvista jäi ottamatta, mutta lupasimme jo järjestää ensimmäiseksi hääpäiväksi vielä pukujen kera studiokuvauksen sukulaistemme kera.

On suuri ilo ja helpotus saada kutsua vihdoin Saanaani vaimokseni ja rouva Lintulaksi. Kartanossa on nyt emäntä, kuten kuuluu olla.

Maidon korvikkeet kokeilussa

Tein näin loppukesällä pienen kokeilun ja yritin jättää maidon vallan ruokajuomana pois, mikäli tämä poistaisi ainaista turvotuksen tunnetta syömisen jälkeen. Olen jo useamman vuoden juonut pääasiassa laktoositonta maitojuomaa, joka mielestäni maistuu aivan samalle kuin tavallinen laktoosimaitokin. Nyt otin testiin Rainbow'n soija- ja kaurajuomat. Molempien väri on epäilyttävän kellertävä, eikä kaurajuoman vetinen koostumus ainakaan lisännyt visuaalista vetovoimaa.

Soijajuoma maistuu pääasiassa sille kuin maitoon olisi kaadettu mukaan soijakastiketta. Makea, soijamainen maku aiheutti äkkiä irvistyksiä ja juoman sai alas vain vaivoin. Kaakaojauhon kera soijajuomasta tuli tietysti vielä makeampaa kaakaota, hieman samanlaista kuin laktoosittomaan maitoon tehtynä.

Kaurajuoma oli sellaisenaan nautittuna vaivoin soijajuomaa maukkaampaa. Soijan maku puuttui, tilalla oli seisseen kauravellin maku. Vielä on ainakin riisijuoma maistamatta, mutta toistaiseksi tilanne ei näytä maidonkorvikkeiden kannalta erityisen valoisalta. Olen palannut takaisin laktoosittomaan maitojuomaan, koska se oikeasti maistuu hyvälle myös sellaisenaan nautittuna.

Proteiinia etsimässä: Rainbow'n rahka ja hedelmäsalaatti

Viikonloppuna vierailulla olleen ystäväni kanssa käydyn ravintokeskustelun myötä päädyin vihdoin tutustumaan proteiinirahkojen saloihin. Lähtökohta on, että 30 min sisällä heräämisestä tulisi nauttia aamupala, joka sisältää 30 g proteiinia kehon polttoaineeksi.

Ajattelin tutustua erilaisiin rahkoihin ja etsiä parhaanmakuiset ja proteiinipitoisimmat yhdistelmät.

Ensimmäisenä vuorossa on S-marketissa 0,79 € maksanut Rainbow'n vähälaktoosinen ja rasvaton 250 g perusrahka yhdistettynä hedelmäsalaattiin. Lopputulos yllätti herkullisuudellaan. Makea hedelmäsalaatti toimii hyvin kirpeähkön rahkan tasapainottajana.

Kyseessä on myös pikaisen maitohyllykatselmuksen perusteella proteiinipitoisimpia ja hinnaltaan edullisimpia rahkoja. Pienempien Valion ProFeel-rahkojen hinta oli yli 1,60 €. Proteiinia Rainbow'n rahkassa ja ProFeelissa on yhtä paljon, 11 g/100 g. ProFeelissä hintaan kuitenkin sisältyy tiettävästi maku.

Aamupalan 30 g proteiinitavoitteeseen pääsisi reilulla purkillisella Rainbow'n rahkaa. Lisukkeesta riippuen hinta jää n. 1,5 euroon per aamu. Suosittelen.

La Fermière: jogurttia saviastioissa

Ranskalaiset La Fermière -jogurtit erottuvat helposti kilpailijoistaan savisten pakkaustensa ansiosta. Maustamattoman perusjogurtin lisäksi vaihtoehtoina Les Authentiques -sarjassa ovat hunaja, sitruuna, vanilja, mansikka ja mustikka. Sokoksessa jogurtit maksavat normaalisti 1,65 €, joka on tietysti kova hinta verrattuna 50 sentin perusjogurtteihin, mutta tämä tuote sopiikin paremmin vain satunnaiseen herkutteluun.

Jogurtin koostumus oli varsin kiinteä, eikä sisältö kuppia kallistamalla heilahtanutkaan. Pinta lohkeaa kuohkeasti. Mustikkajogurtin rakenne on hieno; päällä on maustamatonta jogurttia ja syvemmälle kaivettaessa väri alkaa sinertää, kunnes pohjalta löytyy puhdasta mustikkakeittoa. Jogurtin maku siis muuttuu mukavasti syömisen edessä. Hunajajogurtissa vastaavaa kerrosrakennetta ei kuitenkaan ollut.

Savikupin voi kierrättää vaikka kynttilälyhdyksi, kukkaruukuksi tai vaikka hammasmukiksi. Toki jos jogurtin makuun tykästyy tosissaan, saattaa kuppeja pian kerääntyä vino pino nurkkiin. En usko kenenkään sisustuksen kestävän kovin montaa jogurttikuppia koristeena, mutta onneksi kupit voi hävittää huoletta sekajätteen mukana.

Valmistajan kotisivu löytyy osoitteesta www.lafermiere.com

Anna lähiölle mahdollisuus

Suomessa autoistuttiin ja muutettiin sankoin joukoin maalta kaupunkeihin 1960- ja 70-luvuilla. Äkillisestä muuttoliikkeestä johtuen kaupunkien reunoille alkoi nousta asukastiheydeltään ja toiminnoiltaan tehokkaita kerrostalolähiöitä. Lähiöissä elettiin sulassa sovussa isolla porukalla ja yhdessä omaa aluetta kehittäen. Nyt monet näistä pian jo 50 vuoden ikään ehtivistä lähiöistä kärsii turhaa arvostuspulaa.

Olen itse asunut parissakin huonomaineiseksi leimatussa lähiössä, mutta kokemukseni perusteella voisin suositella kumpaakin näistä leimatuista asuinalueista ystävilleni, myös lapsiperheille. Alueiden huono maine saattaa olla peruja jopa kymmenien vuosien takaisista tapahtumista, joiden jälkeen alueen väestörakenne on ehtinyt muuttua radikaalisti. Netin keskustelupalstoilla törmää etenkin siihen, että asuinalueita moititaan ilman omakohtaista asumiskokemusta kyseiseltä alueelta. Välttelykehotukset perustuvat huhuihin ja vanhentuneisiin mielikuviin.

Toisaalta nämä 60- ja 70-luvun lähiöt tarjoavat ennakkoluulottomille edullista ja tilavaa asumista, kiitos juuri tyhjään ilmaan perustuvan mainekeskustelun. Tämän ikäluokan asunnoissa vääjäämättömät putki- ja julkisivuremontit alkavat olla jo suoritettuina ja asunnot nykyaikaistettu uusin pintamateriaalein. Haasteita toki tarjoaa aikakaudelle tyypilliset kokeilevat pohjaratkaisut sekä matalahko huonekorkeus, mutta rohkea sisustaja ja remontoija saa näissäkin asunnoissa ihmeitä aikaan. Onnistuneita lähiökotien sisustuksia on nähty myös televisiossa, esimerkiksi Tehtävä lähiössä -sarjassa.

Nostaakseni sitten oman kotilähiöni arvostusta, voin vakuuttaa etelä-Tampereella sijaitsevan, 1970-luvun alkuvuosina valmistuneen Multisillan olevan vallan erinomainen ja rauhallinen asuinalue, jonka menneen ajan vuokra-asuntomaine pitää nykyään pääosin omistusasunnoista koostuvien taloyhtiöiden suurtenkin perheasuntojen hinnat kurissa. Sama hinta-ale toistuu toki lukuisilla muilla vastaavilla asuinalueilla, joten nyt kannattaa todella vertailla tarjontaa ennen asunnonostoa. Tässä taloustilanteessa tuskin tahdot ottaa asuntolainaa enempää kuin on välttämätön pakko.

Talo kuilun partaalla

Omakotitalo keskellä kaupunkia, kauaskantavalla maisemalla ja vielä upean pihamaan kera? Tällainen yhdistelmä lähiö- ja keskusta-asumista on ajatuksena loistava kompromissi. Etelä-korealaisen Do Ho Suhin taideteos Fallen Star tarjoaa tämän mahdottomalta tuntuvan yhtälön taiteen keinoin toteutettuna. Kalifornian yliopiston kampusrakennuksen katon reunalla oleva omakotitalo keinuu hieman vinossa suureksi osaksi täysin tyhjän päällä. Painovoimaa uhmaava talo on lisäksi hieman vinossa, tuoden installaatioon vielä lisää dynamiikkaa.

Katso huikeat kuvat Fallen Starista yliopiston Stuart-kokoelman sivuilta.

Lähde: Apartment Therapy

Zombihuonekalu nousee maasta

Kauhuelokuvafanien olohuoneisiin erinomaisesti sopiva conversation piece on elävältä kuolleelta näyttävä sohva tai nojatuoli. Benjamin Rollins Caldwellin suunnitteleman Risen in 30 Days -huonekalusarjan valmistustapa on sekin zombityylinen. Suunnittelija tiimeineen kaivaa maahan sohvan tai nojatuolin muotoisen kuopan, muovittaa pohjan ja valaa päälle betonia. Kolmekymmentä vuorokautta betoni saa hautua kuopassa, kunnes lopputulos nostetaan ylös ja maalataan groteskiksi ihon ja veren yhdistelmäksi.
Lopputulos sopinee erinomaisesti minimalistiseen, vaaleaan sisustukseen tai tuomaan kesämökille sopivaa Evil Dead -leffan kauhutunnelmaa. On helppo kuvitella George A. Romeron istuskelevan vanhoilla päivillään Caldwellin Risen in 30 Days -sarjan tuolissa.

Lähde: Core77

Terveisiä Kiinan kaupoista

Vaikka euro ei tällä hetkellä olekaan erityisen vahvaa valuuttaa maailmalla, on Kiinasta tavaroiden tilaaminen silti erittäin edullista kotimaiseen shoppailuun verrattuna. Etenkin edullisten lahjatavaroiden, kuten korujen ja kellojen valikoima on laaja ja laatu vastaa vähintään H&M-laatua. Valikoiman selaaminen on myös erittäin helppoa, tästä pitää huolen eBay-verkkokauppa.

Kiinasta tulevan pientavaran mukana tulee usein myös paperinen tervehdys kauppiaalta. Nämä pienet tervehdyslappuset vaihtelevat kaupoittain. Tässä kolme ääriesimerkkiä siitä miten asiakasta voi kiittää tilauksesta ja hoitaa asiakassuhdetta myös tuotteen toimituksen yhteydessä. 

Crazygirl_81-nimen takana toimiva verkkokauppa muisti ostajaa vihreällä, kuivahkon asiallisella muistutuksella asiakaspalvelun toiminnasta ja kehotuksella antaa positiivista palautetta myyjälle eBayssa. Viesti ei tunnu erityisen henkilökohtaiselta, eikä herätä tuntemuksia suuntaan tai toiseen. Nettikaupastaan mahdollisesti hieman vääränlaisen kuvan antava nimimerkki Swallowgirl puolestaan muisti asiakasta kaksipuoleisella pahvikortilla, jonka toisella puolella jälleen houkutellaan antamaan positiivista palautetta eBayssa ja toisella puolella jopa hieman karkeasti todetaan: "Mikäli olet tyytyväinen, kerro ystävillesi. Mikäli olet tyytymätön, kerrothan minulle hiljaisesti". Huutava ja kuiskaava hymiö vielä tehostavat sanomaa. Onhan tämä toki toivottava tapa toimia verkossa, mutta näin suoraan harva yritys kehtaa asiakkaitaan muistuttaa, ettei ikävistä kokemuksista tarvitse huudella julkisesti verkossa.

Kolmesta kortista mukavin yllätys tuli Babysakura-verkkokaupasta, jonka muovitaskuun sujautetun kaksipuoleisen kortin toisella puolella on hauskoja iloisia piirroshahmoja ja toisella puolella käsin kirjoitettu hyvänpäiväntoivotus pienen aasialaisen hymiön kera. Ja kyllä, tämä on oikeasti käsin kirjoitettu, sillä tussin painojälki näkyy paperin pinnassa selvästi – asia oli pakko tarkistaa. Yllättäen juuri Babysakuran yksinkertainen tervehdys houkuttaa eniten jättämään positiivista palautetta, vaikka kaikkien kauppojen tuotteet olivat hyvälaatuisia ja toimitus nopeaa.

The Great Gatsby jälleen elokuvaksi

Yhdysvaltalaisen kirjallisuuden merkkiteos, F. Scott Fitzgeraldin kirjoittama, jazzin kultakaudelle 20-luvun alkuun sijoittuva Kultahattu (engl. The Great Gatsby) on kääntymässä jälleen uudeksi elokuvaversioksi. Menestyvän salakuljettaja-Gatsbyn roolissa häärii Leonardo DiCaprio ja Daisy Buchananina nähdään toistaiseksi melko tuntemattomana pysynyt vaaleaverikkö Carey Mulligan. Mikä mielenkiintoisinta, elokuvan ohjaa oman polkunsa kulkija, Baz Luhrman. Toiveet ovat korkealla, josko tästä tulisi uusi Moulin Rouge, historiallinen pukuelokuva modernilla otteella. Suosikkivuosikymmeneni on ainakin edustettuna, joten elokuva täytyy käydä katsomassa arvostelumenestyksestä riippumatta. Maailmanensi-iltansa elokuva saa 25. joulukuuta.

The Great Gatsbysta on olemassa myös erinomainen, 80-luvun pelikonsoleiden henkeen toteutettu selaimessa toimiva peli. Suosittelen tutustumaan ajan kanssa tähän Charlie Hoeyn ja Pete Smithin upeaan retropeliin osoitteessa greatgatsbygame.com.

YLE Teeman muotiviikko

Yleisradiomme kanavista oma suosikkini, YLE Teema, viettää tällä hetkellä muotiviikkoa. Muotiaiheista ohjelmaa tulee jokainen päivä ja sekä tiistaina nähty Muotiregatta-näytös vuodelta 1972 että keskiviikon Farkkujen maailmanvalloitus ovat olleet erittäin mielenkiintoisia ja hauskojakin ohjelmia. Suosittelen siis seuraamaan mitä loppuviikko vielä tuo tullessaan Teeman ohjelmistoon.

"Miesten muoti vaatii rohkeutta ja terveitä elämäntapoja, sillä muodikas mies ei ole vatsakas, eikä laiskakaan", tiesi Muotiregatta, joka esitteli 70-luvun alun oranssin ja vihreän sekä suurten graafisten kuvioiden sävyttämää muotia. Naismannekiinit pääsivät tuolloin peruukeista ja irtoripsistä ja malleilta odotettiin ensisijaisesti luonnollista kauneutta. Naisilla muodissa olivat haalarit, leveälahkeiset housut ja värikkäät hameet, miesten asuissa kirkkaankeltaisten kaulusten kärjet hipoivat olkapäitä.

Farkkujen Maailmanvalloitus puolestaan paljasti mielenkiintoisen historiallisen seikan Levi's 501 -mallista. Mallin nosti suursuosioon nuori kapinallinen James Dean, vaikka tämä tosiasiassa käytti elokuvissaan Lee-merkkisiä farmareita. Vapaa-ajalla Dean kuitenkin suosi Levi'sin housuja. Ohjelma kertoi myös Levi'sin palkanneen 40 etsivää kiertämään maailmaa ja etsimään käsiinsä brändille ominaista punaista logolappua kopioivia farkkuvalmistajia. Farkuissa toki brändi onkin tärkeä, Kartanossakin pukeudutaan vakaumuksellisesti vain Dieselin valmistamiin farkkuihin, jos nyt välillä koitan jotain muuta merkkiä ja yleensä pettymyksen jälkeen palaan jälleen itselle hyvin sopiviin malleihin. Farkkujen Maailmanvalloitus on nähtävissä 30.5.2012 asti YLE Areenassa.

Samsung Navibot -robotti-imurin käyttökokemuksia

Olen jo jonkin aikaa pohtinut, miten mahtavat toimia robottipölynimurit tavallisessa taloudessa. Toki esittelyvideoiden jättimäisissä, kalustamattomissa aulatiloissa imurit siivoavat paikat huolellisesti, mutta miten olisikaan toiminnan laita kalustetussa huoneistossa. Hintatasoa aikani seurailtuani sopiva tarjous Samsung Navibot -sarjan perusmallista VCR8845:stä osui vihdoin kohdalle ja päätin antaa robotille mahdollisuuden.

Käytön helppoutta

Navibot ei ole varsinainen imuri, vaan pikemminkin sähkötoiminen lakaisukone. Kiekkomaisen laitteen laidoilla on kaksi pyörivää harjasta, jotka keräävät roskat ja pölyn seinien vierestä ja heittävät nämä pohjassa olevan spiraalimaisen harjaksen eteen. Pohjan karkea harja kerää tehokkaasti roskat ja pyöräyttää ne muoviseen, irrotettavaan säiliöön. Tästä säiliöstä roskat ja pölypallerot voi tyhjentää kaatamalla roskapussiin.

Navibotia hallitaan laitteen päällä olevilla painikkeilla tai kaukosäätimellä. Olen käyttänyt itse vain kaukosäädintä ohjaamiseen. Toiminnoista löytyy jonkin pienen alueen tehosiivous, järjestelmällinen koko huoneiston siivous sekä maksimitehosiivous. Automaattisen täyssiivouksen päätteeksi laite palaa automaattisesti latausasemalleen ja on noin kolmessa tunnissa jälleen täydellisesti lataantunut. Käyttöaikaa tällä latauksellta tulee noin tunnin verran, joka riittää ainakin kaksion siivoamiseen erinomaisesti. Ajastus toimii tässä perusmallissa määrittelemällä se, monenko tunnin kuluttua imuri lähtee automaattiselle siivouskierrokselleen. Kalliimmat mallit voi ajastaa toimimaan päivittäin tiettyyn kellonaikaan. Viiveajastus ei itselleni ole ollut ongelma, laitan aamulla töihin lähtiessäni tai illalla nukkumaan mennessäni ajastuksen valmiiksi alkamaan puolilta päivin kun olen itse töissä.

Siivoustulos tyydyttävä

Laitteen kyky siivota lattialta pölyä ja pieniä roskia yllätti erinomaisuudellaan. Sängyn alta Navibot keräsi kaiken pölyn ja nukkamatoillakin laite suristaa eteenpäin päättäväisesti pohjassa olevan harjan tonkiessa matosta irtopölyä tehokkaasti irti. Matto on kotiin tullessa aina mukavan pörheä Navibotin jäljiltä. Ongelmia aiheuttavat kynnykset ja tuolien jalat sekä huonekalut, joiden alle n. 10 cm korkuinen laite ei mahdu. Lattioilla ei saa myöskään olla irtonaisia sähköjohtoja, sillä näihin imuri takertuu helposti kiinni johdon imeytyessä keskiharjaksen ympäri. Siivoustulos paranee huomattavasti kun ennen kierroksen alkua siirtää huonekaluja siten, että imuri pääsee kiertämään pölyisimmät paikat vaivatta.

Kynnyksistä laite selviää hyvin suurehkojen vetävien pyörien ansiosta. Omassa huoneistossani 1,5 cm korkuinen kynnys ei laitetta pysäytä. Etenkin ensimmäisellä käyttökerralla laite törmäilee melko paljon huonekaluihin ja seiniin, mutta jo toisella kerralla koneella on muistissa jonkinlainen kartta huoneistosta, joten se osaa varoa seiniä ja paikallaan pysyneitä huonekaluja paremmin. Törmätessään esteeseen laite peruuttaa välittömästi taaksepäin, siirtyy pienen matkan sivulle ja yrittää kiertää esteen. Robotin seurailu on välillä mielenkiintoista, sillä tuntuu aivan kuin pikkuapuri pohtisi sähköiset aivonsa puhki jonkin esteen muotoa mittaillessaan ja etsiessään parasta reittiä tämän ympäri.

Samsung Navibot VCR8845:n mukana tulee myös yksi virtuaaliseinä. Nyrkinkokoinen laite asetetaan lattialle ja sillä voidaan luoda yksi kuvitteellinen seinä, jota Navibot ei ylitä. Tällä tavoin imuria voi estää liikkumasta alueille, joilla on esimerkiksi paljon irtorojua tai lattialla olevia sähköjohtoja. Virtuaaliseinän toinen toiminto on virtuaaliovi, jonka voi asettaa esimerkiksi eteisen ja olohuoneen väliin. Imurin aloittaessa olohuoneesta, se ei saa virtuaaliovea auki, eikä siirry eteiseen ennen kuin koko olohuone on puhdistettu. Kalliimmissa malleissa virtuaaliseiniä/ovia tulee mukana kaksin kappalein. Itse käytän virtuaaliseinää rajaamaan keittiöremontin vuoksi kodissa olevia tavararöykkiöitä pois imurin siivousreitiltä.

Onko robotti-imurista hyötyä?

Kyllä Samsung Navibotista hyötyä on kodin siistinä pitämisessä, sitä ei käy kiistäminen. Laitteen hintaa ei voi verrata imureiden hintoihin, vaikka tuntuukin äkkiseltään siltä, että Navibotin hinnalla ostaisi todella hyvän perinteisen imurin. Perinteisen imurin käyttö kuitenkin vaatii aikaa ja aikahan on tunnetusti rahaa, sillä miksipä samaa aikaa ei käyttäisi mieluummin vaikka aurinkoisesta kevätsäästä patiolla nauttimiseen? Toki koti on yhä imuroitava välillä perinteisellä menetelmällä, mutta entistä harvemmin tarvitsee imurinvarteen tarttua, kiitos robottiapulaisen. Suosittelen robotti-imuria etenkin työkiireisille ja kaikille muille kaltaisilleni siisteysintoilijoille, jotka arvostavat passiivista vapaa-ajanviettoa vailla halua hääriä jatkuvasti kodin askareiden parissa.

Ostopäätökseen johtanut tarjous löytyi Prismasta, jossa Samsung Navibot VCR8845:n hinta 20.4.2012 oli S-Etukortilla 299 euroa.

Artesaanihistoriaa Loimaalta

Loimaan ammatti- ja aikuisopiston käsi- ja taideteollisuusalan historiikkinäytöksessä 7.-13.5. esiteltiin keramiikkaa, huonekaluja, vaatteita ja tekstiilejä linjan 100-vuotisen historian ajalta. Entisen nahkatehtaan tiloissa järjestetyssä näyttelyssä oli esillä upeaa kotimaista käsityötä ja tarttuihan näyttelystä myös omalle seinälle mukaan mielenkiintoinen, 40-luvun henkeen kuvioitu pöllöaiheinen ja hopeasävyinen tekstiilitaulu.

Huonekaluista rohkeimmin oli modernisoitu tämä empirelepotuoli. Pirteä värinkäyttö sai vanhan huonekalun näyttämään tuoreelta ja suorastaan karamellimaisen raikkaalta. Puuosien väritys jatkui myös verhoilussa, tehden leikkisästä kokonaisuudesta tasapainoisen.

Opiskelijat olivat tehneet näyttelyyn myös reilusti eri vuosikymmenten tyylejä mukailevia sisustustyynyjä. Muhkeista tyynyistä löytyi pari, jotka teki kovasti mieli ottaa mukaan olohuoneen tai pation sohvia piristämään. Kuvassa oleva 60-luvun henkeen kuositettu tyyny maksoi 85 euroa, mikä ei ole alkuunkaan paha hinta kotimaisesta käsityöstä. Eikä etenkään mukavan muhkeasta tyynystä.

Hämärän kevätillan jazz

Mikään ei rentouta aivan samalla tavoin kuin jazz. Yhdistettynä kylpyyn ja kirjaan, rauhallinen jazz toimii oivana rentouttajana. Vaikka kappale olisi vauhdikkaampikin, tempaa musiikin monimuotoisuus ja yllätyksellisyys ajatukset pois arjen rutiineista ja tekemättömistä töistä, samalla kuitenkaan pulssia kiihdyttämättä. Jazzin tahtiin maailma tuntuu liikkuvan hidastetusti, samoin keho hidastuu ja ajatukset rauhoittuvat. Toki jos jazz ei kolahda, se ei kolahda. Mikäli tunnet olevasi stressaantunut, kannattaa kuitenkin antaa musiikille mahdollisuus.

Eddie Higgins Trio, "Dear Old Stockholm"

Dexter Gordon, "What's New"

Yläkuvassa yksityiskohta Valerie Delmas'n maalauksesta Havana Club 3 p.m. - Jazz: Trumpet Player.

Ikealta kodin viihdekeskus

Ikea alkaa pian myydä huonekaluun integroitua viihdekeskusta. Uppleva-sarjan viihdekeskus on skandinaaviseen makuun muotoiltu televisiotaso, jossa on kiinteä LCD-televisio sekä Blu-ray-soitin ja stereokaiuttimet. Bassokaiutin on langaton ja sijoitettavissa vapaasti huoneeseen. Yhteistyössä kiinalaisen, mm. Samsungin edullisempia televisiomalleja valmistavan elektroniikkayhtiö TCL:n kanssa toteutettu viihdekeskus poistaa olohuoneesta johtosotkuja ja tekee televisiosta jälleen sympaattisemman, helposti lähestyttävämmän laitteen.

Jostain syystä uutuus tuo mieleeni 50-70-lukujen innovatiiviset televisiot, kuten JVC Videospheren sekä Philco Predictan, jotka perustuivat pelkän teknologisen edelläkävijyyden sijaan ennen muuta ystävälliseen olemukseen.

Aikaisintaan kesäkuussa myyntiin tulevaan Uppleva-viihdekeskukseen on valittavissa useita erikokoisia televisioita sekä eri värejä niin television reunuksiin kuin itse huonekalun runkoonkin. Viihdekeskuksen hinnat alkavat noin 750 eurosta ylöspäin.

Lähde: idg.se

Philippe Starck ja Apple

Juuri kun pääsin pohtimasta Applen mahdollisesti synkkää tulevaisuutta, paljastaa suosikkimuotoilijani Philippe Starck ranskalaisessa radiohaastattelussa yhteistyöstä Applen kanssa. Jo ensimmäisestä iMacista alkaen vakuuttavasta muotoilusta vastannut Jony Ive saa Starckista varmasti hyvän partnerin mikäli kyse on jostakin kuluttajalaitteesta. Aiemmin Microsoftillekin muotoilutyötä tehneen Starckin mukaan vallankumouksellinen uutuus esiteltäisiin jo kahdeksan kuukauden kuluttua. Onko kyseessä rakennus, huvivene tai uusi iMac, on täysin avoinna.

Omituista on, että Ive ja Starck ovat molemmat muotoilijoita, eivät tekniikkaihmisiä. Kuka siis täydentää Ive + Starck -yhtälön tekniikalla, mikäli kyseessä ylipäätään on tekninen tuote? Vuoden loppuun mennessä saamme tietää mitä Starck Applelle on tekemässä.

Lähde: Core77

Apple on tuuliajolla

Kohdattuani vihdoin Walter Isaacsonin kirjoittaman Steve Jobsin elämänkerran viimeiset sivut, olen ennen kaikkea epäileväinen Applen tulevaisuudesta. Isaacsonin kuvailema Jobs oli voimakastahtoinen ja tulevaisuuteen suuntautunut johtaja. Applen toimitusjohtajan henkilökohtainen panos johti moniin onnistuneisiin tuotteisiin; iMaciin, iPodiin, iPhoneen ja lopulta iPadiin, jota kirjassa kuvaillaan Jobsin kaikkien unelmien huipentumaksi.

Steve Jobs kuoli lokakuussa 2011 ja samalla kuolinkellot alkoivat soida myös Applelle. Nyt yhtiötä johtaa Tim Cook, Isaacsonin mukaan vahva liikemies vailla kiinnostusta tuotekehitykseen. Mistä Apple löytää uuden visionäärin jatkamaan i-tuotteiden sarjaa? 

Jobsin kaltaiset voimakastahtoiset kehittäjät ovat harvassa, joten on hyvin todennäköistä, että Apple jatkaa tuotteidensa kehittelyä toistaiseksi muotoilija Jony Iven kaltaisten johtajien "Näin Steve Jobs olisi varmastikin tehnyt" -periaatteella, mutta ilman rohkeutta todellisiin uudistuksiin. Vailla vahvaa kehitysjohtajaa, Applen mielenkiintoiset tuotteet tulevat seuraavien vuosien aikana väljähtymään ja menttämään viehätyksensä, jolloin kilpailijat repivät kulttia muistuttavan yhtiön asiakaskunnan riekaleiksi piraijalauman tavoin.

Kirja käänsi ennen kaikkea oman mielenkiintoni pois Applen tarjonnasta. Yhtiön koko tuoteskaala oli Jobsin suorassa hallinnassa. Nyt tuotekehitys on tuuliajolla. Jobsin mukana uppoava Apple on vienyt digitaalisia palveluita huimasti eteenpäin, mutta nyt on aika tehdä tilaa uusille yrittäjille, uusille näkemyksille, jotka vievät kehitystä eteenpäin seuraavalle tasolle.